Viisi toimenpide-ehdotusta uuspaperittomien palveluiksi

Suomeen on syntynyt uuspaperittomien ryhmä, selviää Diakonissalaitoksen (HDL) Suojattomat-hankkeen raportista. Se ei ole yksilöiden eikä yhteiskunnan etu. Diakonissalaitos suosittelee viittä yhteiskunnallista ratkaisua, kuinka paperittomat saisivat tarvitsemansa palvelut.

Helsingin Diakonissalaitoksen tänään julkaiseman Suojattomat-hankkeen raportin perusteella Suomeen tulee jäämään joukko uuspaperittomia, jotka eivät poistu vapaaehtoisesti, eikä heitä pystytä viranomaistoimin poistamaan maasta. Sitä, kuinka suuri joukko tämä tulee olemaan, on vaikea ennustaa.

”Hankkeen kenttähaastattelujen perusteella Suomeen jäädään tilanteessa, jossa elämä paperittomana on henkilölle sillä hetkellä huonoista vaihtoehdoista vähiten huono”, sanoo raportin kirjoittanut asiantuntija Tuuli Shinyella.

Hätämajoituksen tarve on toistaiseksi ollut uuspaperittomien parissa vähäinen. Monilla uuspaperittomilla on toiveena saada työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa. Uuspaperittomilla on lisäksi suuri tarve omakieliselle neuvonnalle, palveluohjaukselle ja psykososiaaliselle tuelle.

Uuspaperittomien myötä Suomeen syntyy erittäin haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä. Paperittomuuden myötä marginaalinen asema ja laillisten mahdollisuuksien kapeneminen esimerkiksi asumisen ja toimeentulon osalta johtaa pimeiden työ- ja asuntomarkkinoiden kasvuun. Paperittomina ihmiset ovat myös erityisen alttiita erilaiselle hyväksikäytölle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen ja erilaisen ongelmakäyttäytymisen riski kasvaa.

Paperittomuuden yleistyminen ei ole yksilöiden eikä myöskään suomalaisen yhteiskunnan etu. Nyt tarvitaan järkeviä ratkaisuja.

Viisi toimenpide-ehdotusta:

• Paperittomien tarpeita vastaisi toimintamalli, jossa hätämajoitus, päiväkeskus sekä ohjaus ja neuvonta sijaitsisivat samassa paikassa. Paperittomien kannalta olisi helpompaa hahmottaa kokonaisuutta, jossa heille tarjottavat palvelut löytyisivät samasta paikasta. Tämä myös vastaisi paremmin heidän tarpeisiinsa ja tehostaisi palvelujen vaikuttavuutta sekä saatavuutta.

• Perus- ja ihmisoikeudet tulee taata myös paperittomille. Laadittaessa uusia lakeja, ohjeita ja toimintatapoja tulee päättäjien ja viranomaisten taata ihmisarvoisen elämän edellytykset kaikille, myös paperittomille. Jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon, majoitukseen, terveyteen ja perusopetukseen, ja paperittomien pääsy näihin palveluihin myös käytännön tasolla tulee varmistaa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että paperittomat eivät ole keskenään eriarvoisessa asemassa esimerkiksi sen perusteella, missä kunnassa he oleskelevat. On tärkeää, että turvataan paperittomien mahdollisuus hakeutua heille kuuluvien vähäisten palvelujen piiriin ilman pelkoa siitä, että heidät esimerkiksi ilmiannetaan poliisille. Maahanmuuttopolitiikka ja jokaisen perusoikeudet Suomessa tulee erottaa toisistaan.

• Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, kuten esim. lapsiin, raskaana oleviin naisiin sekä terveydentilaltaan tai mielenterveydeltään huonosti voiviin paperittomiin. Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien psyykkinen pahoinvointi täytyy ottaa vakavasti, ja paperittomien mahdollisuutta päästä psykososiaalisen tuen piiriin täytyy lisätä.

• Polku työelämään ja työperusteiseen oleskelulupaan helpommaksi. Paperittomien mahdollisuuksia laillistaa oleskelunsa työn perusteella olisi järkevää lisätä. Paperittomien joukossa on paljon osaamista ja potentiaalia, joka saataisiin työllistymisen kautta myös suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.

• Tilapäisen oleskeluluvan myöntäminen niille, jotka eivät voi palata kotimaahansa ja joita ei pystytä poistamaan maasta. Se, että Suomessa on kasvava joukko yhteiskunnan ulkopuolella eläviä paperittomia, ei ole kenenkään etu. Kannatamme kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvaa inhimillistä turvapaikkapolitiikkaa, sekä vastustamme pakkopalautuksia kriisimaihin kuten Afganistan, Irak ja Somalia. Tilanteessa, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö ei poistu Suomesta, eikä häntä pystytä viranomaistoimin poistamaan maasta, tulisi hänelle myöntää tilapäinen oleskelulupa. Sitä kautta nämä henkilöt olisivat viranomaisten tiedossa, heihin säilytetään kontakti ja he säilyisivät peruspalvelujen piirissä.

Paperittomat voisivat saada tukea kansalaistoiminnasta

Diakonissalaitos jatkaa paperittomille suunnattuja palvelujaan kehittämällä niitä entistä paremmin vastaamaan uuspaperittomien tarpeita. Jo nyt on käynnistetty tiivis yhteistyö seurakuntien, SPR:n ja Helsingin kaupungin kanssa. Diakonissalaitos etsii myös tiloja, joissa yhdessä eri toimijoiden kanssa pystyttäisiin kokonaisvaltaisemmin antamaan paperittomille ensihuoltoa.

Suojattomat -hankkeessa on lisäksi aloitettu kansalaistoiminnan mahdollisuuksien kokeileminen paperittomien tukemiseksi. Vapaaehtoiset ovat esimerkiksi avustaneet paperittomia toimeentulotuen hakemisessa. Jatkossa kansalaistoiminnan osuutta toiminnassa kehitetään ja laajennetaan saatujen kokemusten perusteella.

Kohti järkeviä ratkaisuja – Uuspaperittomien tilanne, tuen tarve sekä viisi toimenpide-ehdotusta (pdf). Helsingin Diakonissalaitoksen Suojattomat-hankkeen loppuraportti 2017.