Miten nuoret saadaan takaisin kouluun ja töihin?

12.4.2018

Helsingin Diakonissalaitos nuoret Vamos Vesa Sarmia

Vesa Sarmia

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Vamos -nuorten palveluissa.

Vamos on tukenut nuoria koulu ja työelämään jo kymmenen vuotta. Vaikuttavalla tuella on pehmeä ydin: välitämme, arvostamme ja lähdemme nuoren tarpeista.

 

”Ekan tapaamisen jälkeen itkin, sillä tajusin, että tämä on juuri se mitä tarvitsen.”

 

Näin totesi Allu tullessaan nuorten Vamos-palveluihin. Hänellä oli takana rankkoja kokemuksia koulukiusaamisesta. Huono vointi purkautui päihteidenkäyttöön. Oma paikka ja unelmat olivat hukkuneet matkan varrelle.

Vamokseen tulevilla nuorilla on takana samankaltaisia kokemuksia ja ongelmia on usein kasaantunut lapsesta saakka.

 

Moni on kärsinyt koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä tai mielenterveyden pulmista.

 

Haasteet kulminoituvat siihen, ettei nuori ole kiinnittynyt työhön tai koulutukseen. Esimerkiksi vuonna 2017 Vamoksen 16-29-vuotiaista nuorista 58 % tuli palveluun koulutustaustanaan peruskoulu. Suurin osa heistä oli jossain vaiheessa ohjautunut 2. asteen koulutukseen mutta syystä tai toisesta pudonnut opinnoista.

Peruskoulu oli jäänyt kesken 4:llä prosentilla nuorista valtakunnallisesti tarkasteltuna. Helsingissä peruskoulun keskeyttäneitä oli 17 prosenttia, mikä selittyy Vamos Helsingin ja Suomen Diakoniaopiston tarjoamalla Starttivalmennuksella, jossa voi suorittaa aikuisten perusopetuksen kursseja ja valmistua.

 

Kun nuori tulee Vamokseen, ensin laitetaan kuntoon perusasiat: päivärytmi, päihteidenkäyttö, talous ja asuminen.

 

Vamoksesta nuori saa oman, luotettavan aikuisen, jolla on aikaa vastata nuoren tarpeisiin ja toiveisiin. Voimavarojen kasvaessa aletaan rakentaa tietä koulu- tai työelämään. Sinne nuoret nimittäin haluavat – kohti omaa paikkaa ja unelmaa.

Tuore Vamoksen vaikuttavuustutkimus kertoo, että 87 prosenttia nuorista kokee elämänsä muuttuneen parempaan suuntaan Vamos-palveluiden aikana. 76 prosenttia uskoo asioidensa olevan tulevaisuudessa paremmin.

 

Vaikka Vamos ei tarjoa psykiatrista hoitoa, jopa 74 % kokee psyykkisen terveytensä parantuneen.

 

Lisäksi 53 prosenttia oli palvelun päättyessä kiinnittynyt työ- ja koulutuspoluille.  Osuus on samaa tasoa kuin vuonna 2016, vaikka Vamos Mindset -toiminnan osalta on keskitytty entistä vahvemmin nuoriin, jotka ovat jumiutuneet kotiin eivätkä ole kyenneet kiinnittymään matalan kynnyksen palveluihin.

Koulu- ja työelämään kiinnittyminen luo myös kansantaloudellisesti katsottuna huimia hyötyjä. Vamos-palveluden vaikuttavuusanalytiikan mukaan vuonna 2017 nuorten kiinnittyminen kouluun ja työhön tuottaa jopa 7,8 miljoonan euron vuosittaisen kokonaisvaikutuksen julkiseen talouteen ensimmäisen viiden vuoden aikana. Vaikutukset kansantuloon työuran aikana nousevat yli 130 miljoonaan euroon 384 jatkopoluille siirtyneen nuoren osalta*.

 

Taloudelliset kannustimet nuorten tukemiseen ovat kovat. Vamoksen työn ydin on kuitenkin pehmeä.

 

Kaikkein tärkeintä on, että nuoren hyvinvointi kohenee, hän kokee itsensä arvokkaaksi, uskaltaa luottaa itseensä ja muihin. Inhimillistä arvoa ei voida rahassa mitata.

Voimaantumisesta kertoo se, että nuorella on taas unelmia. Niitä on löytänyt myös Allu. Hän on alkanut haaveilla siitä, että tulevaisuudessa hän pystyisi omien kokemustensa kautta auttamaan muita nuoria.

Kirjoittaja Vesa Sarmia työskentelee Vamos-palveluiden kehittämispäällikkönä.

*Vamoksen toiminnasta johtuva vaikutus on laskettu vähenevän 16 % vuosittain ensimmäisen 8 vuoden aikana.        

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit