Ruoka-apu laajenee pääkaupunkiseudulla

25.4.2018

Matti Helin

Kirjoittaja on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön diakoniajohtaja.

Leipäjonot ja ruoka-apu Helsingin diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitos on johtanut Helsingissä ja Espoossa Leipäjonoista yhteisöihin -työskentelyjä, joissa on yhdessä julkisten palvelujen, kirkon diakonian ja leipäjonojärjestöjen kanssa etsitty uusia tapoja tuottaa ja antaa ruoka-apua. Työskentelyt ovat olleet innostavia ja innostuneita.

Julkisuudessa niistä annettu kuva ei kuitenkaan aivan vastaa työskentelyjen sisältöä.

Toisin kuin on julkisuudessa annettu ymmärtää, Helsingissä ja Espoossa ei ole suunnitteilla ehtoja tai vastikkeellisuutta ruoka-avun saamiseen, eikä uudistus liity millään tavalla julkisuudessa esillä olleeseen työttömyysturvan ”aktiivimalliin”.

 

Ruoka-avun toimintoja on sen sijaan tarkoitus parantaa ja laajentaa.

 

Mukaan toivotetaan tervetulleeksi entisten lisäksi myös uusia järjestöjä uusine ideoineen ja kansalaistoiminnan muotoineen – toimimaan yhdessä apua tarvitsevien kanssa. Tavoitteena on, että ruoka-apua saa jatkossa ilman jonoja. Apu voi olla ruokakassin tai ruokailun muodossa nykyistä useammissa paikoissa mahdollisimman kattavasti koko pääkaupunkiseudulla.

Emme ole luomassa ”köyhienruokaloita”, vaan esimerkiksi kaikille avoimia laadukkaita hävikkiravintoloita, joissa ruoka-avun asiakkaat saisivat ruokailla ilmaiseksi. Näistä on hyviä kokemuksia muun muassa Iso-Britanniasta. Ruokailujen yhteyteen on mahdollista luoda uutta yhdessä tehtävää toimintaa.

 

Yhteisötoimintoja perustetaan osallistujien kiinnostusten pohjalta ja niihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

 

Ruoka-apua varten on suunnitelmissa perustaa pääkaupunkiseudulle yksi tai useampi uusi hävikkielintarvikkeiden logistiikkavarasto olemassa olevan Koivukylän varaston lisäksi. Tällä tavalla saamme hävikkielintarvikkeet ja myös osan valmiista ruuasta kulkemaan kaupan, tuotantokeittiöiden ja ruoka-apua jakavien järjestöjen välillä ketterästi. Digitaalinen alusta tulee auttamaan tässä.

Miksi uudistusta tehdään ja mitä siinä tavoitellaan? Kyse on ihmisten oman toimijuuden vahvistamisesta, jonka avulla on mahdollista päästä kiinni huono-osaisuuden juurisyihin.

Diakonissalaitoksen D-Asemilla ja muussa toiminnassa olemme onnistuneet tässä hyvin erittäin haasteellisessa tilanteessa olevien pitkäaikaisasunnottomien ja huumeidenkäyttäjien kanssa, miksi emme siis leipäjonoasiakkaiden kohdalla.

On vaikea hyväksyä yhteiskunnallista kehitystä, jossa köyhät, sen lisäksi että ovat pienituloisia, olisivat myös sosiaalisesti eristettyjä.

Matti Helin
Kirjoittaja on Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja ja Leipäjonoista yhteisöihin -työpajojen vetäjä.

Lue myös:

Leipäjonojen aika on ohi

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit