Nuoret ottavat Vamoksessa yhteisiä askelia kohti uutta alkua

27.4.2018

Nuorten mielenterveys vahvistuu Vamos Mindset -toiminnassa. Valmentajat tukevat mielenterveysongelmista kärsiviä, palveluiden ulkopuolelle jääneitä nuoria.

Nuorten mielenterveys. Vamos Mindset -valmentaja Emmin mukaan nuorilta puuttuu tieto siitä, mitä avun muotoja on tarjolla.

Emmi Hynnisen mukaan monelta nuorelta puuttuu tieto siitä, mitä avun muotoja on saatavilla. Ailahtelevan mielen vuoksi olisi tärkeää tarjota apua heti, kun nuori sitä pyytää.


”Mitä hyötyä avusta edes on, jos ei pysty luottamaan avun antajaan?”

Espoon Leppävaarassa Vamoksen ryhmätilan seinällä roikkuu juliste, johon on kirjoitettu tunnetiloja: kauhu, epävarmuus, ilo, suru, onnellisuus. Osa tunteista on ympyröity. Tässä huoneessa on tänään tarkoitus puhua itsemyötätunnosta. Siitä, miten omiin tai läheisen tekemiin virheisiin voi suhtautua.

Leo* on yksi ryhmävalmennukseen osallistuvista nuorista. Hän istuu alas ja muistelee ensimmäistä kertaa, kun käveli Vamoksen ovista sisään kaksi kuukautta sitten.

”Olihan se tosi raskasta ja ahdistavaa, kun on tällainen tilanne, missä ei ole kovinkaan vahvoilla”, Leo kertoo.

Hän oli aikaisemmin hakenut apua masennukseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon julkisen terveydenhuollon puolelta, mutta keskustelut psykiatrien kanssa jäivät pinnallisiksi.

Elämänhallinnan rakentaminen yhdessä turvallisten aikuisten kanssa alkaa luottamuksesta. Se ei synny sormia napsauttamalla.

”Täällä on aivan mieletöntä porukkaa”, Leo hehkuttaa.

”Heihin voi luottaa, jos vähänkin vain itse antaa.”

Leon pitkän tähtäimen suunnitelmissa siintävät opiskelupaikka ja työelämä, mutta sitä ennen on vielä monta pientä askelmaa astuttavana.

”Ryhmätoiminnan avulla pystyy pikkuhiljaa nostamaan aktiivisuutta omassa elämässä. Ei tule jäätyä kotiin välttelemään tilanteita, joita kohtaa päivittäisessä elämässä.”

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Vamos Mindset -valmentajat

Mindset-valmentajat Nea Kangas (vas.), Emmi Hynninen (kesk.) ja Anna Lahdensuo (oik.) toivovat, että nuorten kanssa työskentelevät tahot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä keskenään.

Toivon herättäjät

”Ehtisiköhän joku hakea Metro-lehden?” huhuilee Emmi Hynninen työkavereilleen. Hän on yksi Espoon Mindset-valmentajista.

Ryhmävalmennuksen alussa valmentajilla on tapana kysyä nuorilta lehdessä olevan tietovisan kymmenen kysymystä. Kysymykset ovat yleensä niin hankalia, että ne herättävät koomista keskustelua ja vapauttavat jännittynyttä tunnelmaa.

Suurin osa hankkeen nuorista ei kuitenkaan käy vielä ryhmässä, vaan heitä tuetaan kotiin vietävällä valmennuksella. Valmentajat kertovat, että monelle Mindsetissä aloittavalle voi olla vaikeaa lähteä kotoa ja kohdata uusia ihmisiä. Silloin nuorta helpottaa nähdä, millaiset kasvot auttajalla on. Puhelimessa avunantaja voi kuulostaa nuoren korviin yhdeltä etäiseltä ääneltä muiden seassa.

”Usein nuoret kokevat menettäneensä toivon ja kokevat, ettei mitään ole enää tehtävissä. Tämä voi olla jatkunut jo vuosia”, selventää toinen Mindset-valmentaja Nea Kangas.

”Silloin yritämme herättää toiveikkuutta ja kertoa, että muutos on mahdollista, ja nuori pystyy itse vaikuttamaan asioihin sekä saamaan tukea ja kannustusta.”

Valmentajat tarjoavat ensiapua akuutteihin elämänhallinnan ongelmiin ja alkavat sitten yhdessä nuoren kanssa asettaa voimavarojen mukaisia tavoitteita.

”Aika usein tavoitteet ovat kotoa lähtemistä, että uskaltautuu astua ovesta ulos ja käydä lähikaupassa tai matkustaa bussilla Selloon”, Kangas kertoo.

Kerava sylissä saa puhua

”Se ei vastaa. Varmaan vasta matkalla tänne”, Hynninen pohtii yritettyään tavoittaa puuttuvaa nuorta. Hän laskee puhelimen pöydälle.

Ryhmävalmennuksen pitäisi alkaa, mutta ovikello ei soi. Tänään on hiljaisempi päivä.

Kohta Leo saa kuitenkin seuraa kahdesta muusta nuoresta. Istumme Vamoksen värikkäillä sohvilla ja nuoret kertovat vuorollaan, millä mielellä he tulivat tänään valmennukseen.

Puheenvuoron saa se, joka pitää sylissään Keravaa. Siis pehmolelua, jonka eräs nuori on nimennyt ketun ja oravan risteytystä muistuttavan ulkomuodon mukaan.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

”Kerava”-pehmolelun lisäksi valmennuksessa hyödynnetään muun muassa kognitiivisen kolmion mallia, joka opettaa nuorille itsetuntemusta ajatusten, toiminnan ja tunteiden avulla.

 

”Alkoi jännittämään kauheasti, kun astuin ovesta sisään. Tiedän kyllä, ettei ole mitään syytä jännittää, mutta ei se paljoa auta”, yksi nuorista kertoo.

Siirrymme keittiöön tekemään välipalaa ja istumme pöydän ääreen. Hynninen kyselee kiperiä kysymyksiä lehdestä. Keskustelu käy vilkkaana, kun ryhmäläiset pohtivat Suomen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien keski-ikää, Saudi-Arabian prinssin nimeä ja sitä, missä EU-maassa on vähiten köyhiä työssäkäyviä.

”Voisikohan se olla Suomi?” joku kysyy.

Nuoret juttelevat siitä, kuinka Pohjolaa on jälleen tuuletettu otsikoissa ympäri maailmaa. Leo pyörittelee lusikkaa teekupissaan.

”Kyllä Suomessakin on paljon ongelmia. Vaikka tämä olisikin maailman onnellisin maa.”

* Leon nimi on muutettu.

Teksti ja kuvat: Väinö Vasara

Tilaa myös Viesti Diakonissalaitokselta -uutiskirje, niin saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat sisällöt suoraan sähköpostiisi!

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Mindset

  • Suunnattu mielenterveysongelmista kärsiville 16-29-vuotiaille nuorille.
  • Pyrkii tavoittamaan heidät, jotka ovat jääneet kaikkien muiden palveluiden ulkopuolelle.
  • Toimii maanlaajuisesti seitsemällä paikkakunnalla.
  • Toteutetaan yhteistyössä kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.
  • Osa hallituksen kärkihanketta ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan”.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit