Kerjääminen on työ, jonka moni vaihtaisi

11.6.2018

Marja Pentikäinen

Kirjoittaja on Helsingin Diakonissalaitoksen yleishyödyllisten toimintojen johtaja. Pentikäisellä on pitkä kokemus työstä maahanmuuttajien kanssa. Hän on väitellyt pakolaisuudesta ja perehtynyt siihen lähes 20 vuoden ajan, jolloin hän teki töitä maahanmuuttajien kanssa.

Matka Romanian koillisosaan kesäkuun alussa näytti todellisuuden, jossa Romanian vähemmistö elää. Romanian 20 miljoonaisesta väestöstä noin 2 miljoonaa on taustaltaan romaneja. Historian saatossa romanit ovat olleet satoja vuosia luostareiden ja maanomistajien orjia.  Toisen maailmansodan jälkeen Tsauseskun Romania ei kohdellut todellakaan vähemmistöjään ihmisarvoisesti. Jonkinlaisen elannon romanit pystyivät hankkimaan maataloustöillä, joita siihen aikaan Romaniassa vielä oli.

Romanian tultua Euroopan Unionin jäseneksi maata alettiin rakentaa monella tapaa eurooppalaiseksi valtioksi. Sosiaali-, terveys- ja  koulutusjärjestelmiä kehitettiin ja uutta struktuuria luotiin sekä valtion että maakunnalliseen hallintoon niin tieverkostoon kuin politiikan tekemiseenkin. Nämä ovat olleet merkittäviä kehityskohteita.Työn luonne on Romaniassa muuttunut ja monet työpaikat ovat vähentyneet tai kadonneet kokonaan.

 

Romanian kehityksessä ja kehittämisessä liian vähälle huomiolle on jäänyt maan oma vähemmistö

 

Romanien kohtelu ei täytä lainsäädäntöä eikä ihmisarvoa. Romanit ovat köyhimmistä köyhimpiä ja monesti jopa vailla syntymätodistusta, henkilöllisyyttä, koulutusta ja ihmisoikeuksia. He ovat paperittomina omassa maassaan, Suomessa ja muualla Eurooppaa. Suurimmalla osalla heistä ei ole myöskään kuntalaisuutta Romaniassa. Kuka on romalialainen ja kuka on ”mustalainen” määrittelee vahvasti mm. lasten asemaa koulussa. Ammattilaisten kohtelu saattaa olla hyvin syrjivää eri viranomaisten luona.

Romanien vaikea yhteiskunnallinen asema ajaa heidät kerjäämään Eurooppaan Suomea myöten. He tulevat ansaitsemaan joka päiväistä elantoaan. He tarvitsevat rahaa arjen elämään; ruokaan, lääkkeisiin, hygieniaan, lasten vaatteisiin ja koulutarvikkeisiin. He joutuvat kustantamaan oman sosiaaliturvansa ja elantonsa Romaniassa. He haluavat ansaita rahaa myös, jotta he pystyvät rakentamaan oman talonsa ja saamaan oman paikkansa Romaniassa.

 

On vaikutettava köyhyyden ja syrjinnän juurisyihin

 

Euroopan liikkuvan väestön eli romanien tilanteen kohentamiseksi Romaniassa Helsingin Diakonissalaitos on koordinoinut neljän vuoden ajan kummikylähanketta, jonka avulla kohennetaan yhteistyötä viranomaisten ja paikallisen romaniyhteisön välillä. Mukana hankkeessa on myös Helsingin Seurakuntayhtymä. 2018 mukaan tulivat myös Emmaus Åland ja Emmaus Tammisaari. Moni perhe on saanut tukea ja konkreettista apua. Mutta ennen kaikkea romanivähemmistö on tullut näkyväksi ja ääni kuulluksi. Hanketta Romaniassa toteuttaa E-Romnja. On tärkeää, että Suomesta käsin me voimme vaikuttaa juurisyihin.

Liikkuvaa väestöä on ollut Suomessa pääkaupunkiseudulla noin 10 vuoden ajan. Hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin Diakonissalaitos ovat voineet järjestäneet välttämättömän avun heille.

Päiväkeskus Hirundo on toiminut 10 vuotta. Liikkuvalla väestöllä on mahdollisuus tulla peseytymään,  pestä pyykkiä sekä saamaan ohjausta ja neuvontaa. Vähäiset koulutukset ja kohtaamiset helsinkiläisten kanssa ovat olleet toiminnassa arvokas lisä. Dialogi romaniväestön ja viranomaisten kesken on ollut omiaan lisäämään oikeata tietoa asioista. On tärkeää, ettei kukaan jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Hirundo tulee laajentamaan toimintaansa pidentämällä aukioloaikaansa, tarjoamalla pientä välipalaa, koulutuksia ja uudenlaisia kohtaamisia.

Tänä päivänä ihmiset eivät haluaisi kerjätä vaan tehdä työtä. Nyt jo he myyvät Isonumero lehteä, keräävät pulloja, osallistuvat työntekoon. Nämä ihmiset haluaisivat ansaita elantaonsa työtä tekemällä. Aina työtä ei ole ja sitten on taas kerjättävä.  Välttämätöntä on saada rahaa, jotta lapselle saadaan ruokaa, koulumaksut voidaan maksaa ja maalattian tilalle saadaan kunnon lattia ennen seuraavan talven pakkasia. Pienikin raha on merkittävää Romaniassa.

Tavoitteenamme on, että ihmisten ei tarvitsisi kerjätä. Keikkapooli on hanke, jonka kautta välitämme vähäistäkin työtä liikkuvalle väestölle. Työmahdollisuudesta voi ilmoittaa meille. Työ voi olla esimerkiksi: siivousta, ikkunan pesua, ruohon leikkuuta, rakennustyötä, muuttoapua, lumenluontia.

Kerjäämisen kieltäminen ei poista ongelmaa

Romanit ovat Euroopan Unionissa köyhimmistä köyhimpiä ja syrjäytetympiä. Heihin kohdistuu rakenteellinen ja päivittäinen mustalaisviha niin omassa maassaan kuin muuallakin Eurooppaa. Mustalaisvihalla on pitkä historia ja jatkumo tuntuu olevan nykytodellisuutta. Olemmeko valmiita katkaisemaan tämän?  Asian kieltäminen tai kerjäämisen ja tilanteen tekeminen näkymättömäksi ei poista ongelmaa eikä muuta tätä romanien ala-arvoista kohtelua.

Romanien tilanteen kohentaminen ja aseman parantaminen on Euroopan Unionin yhteinen asia. On suorastaan ihmisoikeuksien vastaista, että EU:ssa jokin ryhmä joutuu elämään näin epäinhimillisissä olosuhteissa. Vierailu Romania Valea Seacaan osoitti, että romaniasian näkyväksi tekeminen on välttämätöntä! Romanien pitää saada Euroopan Unionin maissa tasa-arvoinen kohtelu, yhdenmukaiset oikeudet ja kuntalaisen asema omassa maassaan.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit