Tasavertaista tulevaisuutta kansainvälisesti

17.9.2018

Markku Niskanen

Helsingin Diakonissalaitos päivitti kansainvälisen työn strategiansa. Se linjaa toimintaa vastaamaan paremmin tätä päivää – ja huomista. Työn maantieteellinen painotus on nyt muutoksessa, eteläinen Afrikka on kohteena hiipumassa, ja työn painopiste siirtyy mantereen vähiten kehittyneisiin maihin ja laajemman Euroopan maihin.

 

Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) kansainvälinen työ on kehitysyhteistyötä, jonka tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien elämäntilanteen parantaminen.  Maantieteellisesti toimintaa pyritään keskittämään itäiseen Afrikkaan ja laajemman Euroopan alueelle.

Eija-Riitta Kinnunen, HDL:n kansainvälisen työn yksikönjohtaja muistuttaa, että kehitysyhteistyö laajemman Euroopan alueella on vahvasti Diakonissalaitoksen strategian mukaista.

Laajemman Euroopan kohdemaita ovat muun muassa Kosovo, Romania ja Bulgaria, joissa Diakonissalaitoksella on jo toimintaa. Kokemusta on myös työskentelystä Moldovassa, missä viime vuoden lopussa saatiin päätökseen nuorisohanke Moldovan kirkkojen neuvoston kanssa.

”Sekä Afrikassa että Euroopassa on toimittu yhdessä paikallisten kirkkojen kanssa, ja tämäntapainen yhteistyö jatkuu varmasti eri muodoin myös vastaisuudessa. Haluamme nyt myös laajentaa yhteistyötämme paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Jatkossa tavoitteemme on toimia myös maissa, joissa kristinuskolla ei ole valta-asemaa, joten yhteistyön virittäminen myös muiden uskontokuntien perustamien järjestöjen kanssa on välttämätöntä”, Eija-Riitta määrittelee kansainvälisen työn kumppanuuksia.

Nuoret oman elämänsä toimijoina

Uuden strategian mukaan Helsingin Diakonissalaitoksen kansainvälisen työllä on kolme painopistettä: nuorten toimijuus, pakolaisten ja paluumuuttajien hyvinvointi sekä vähemmistöjen oikeudet. Näiden ohella vahvistetaan yrittäjäosaamista ja osallisuutta digitalisaatioon.

Strategiassa nuoret nähdään aktiivisina tulevaisuutensa rakentajina.  Kyetäkseen oman elämänsä polun rakentamiseen useat nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea. Globaalien kartoitusten mukaan nuoret ovat yleisesti haastavassa asemassa yhteiskunnassa, sillä heidän on ikänsä ja kokemuksen puutteen vuoksi vaikea löytää töitä.   Erityisen haasteellinen nuorten tilanne on kehittyvissä maissa, joissa valtio ei kykene tukemaan nuorten työllistymistä. Nuoret tekevätkin työtä enimmäkseen epävirallisilla työmarkkinoilla, mikä tarkoittaa epävarmoja tuloja ja puutteellisia työolosuhteita, ja pahimmillaan hyväksikäyttöä vailla oikeusturvaa.

”Nuorisotyöttömyys on erityisen yleistä kehittyvissä maissa, missä nuoria on paljon suhteessa koko väestöön. Heidän työllistymistä virallisille työmarkkinoille vaikeuttavat puuttuva tai matala koulutus, kehittymättömät työmarkkinat, alueelliset konfliktit sekä nopea väestönkasvu. Kilpailu olemassa olevista työpaikoista on kovaa, ja useimmiten työtä saadaan vain suhteilla.   Nuorten elinkeinojen ja työllistymisen edistämiseksi tarvitaan monipuolisia toimia ja eri toimijoiden yhteistyötä”, kiteyttää Eija-Riitta.

Hyvinvointia pakolaisille ja paluumuuttajille

Diakonissalaitoksen kansainvälisessä pakolaistyössä keskitytään maihin, joihin on syntynyt pitkäaikaisia pakolaisyhteisöjä sekä maihin, joihin pakolaiset palaavat takaisin aloittaakseen elämänsä uudelleen. Tavoitteena on mahdollistaa pakolaisten ja paluumuuttajien aktiivinen osallistuminen paikalliseen elämään ja heidän kestävä elinkeinon harjoittaminen.  Globaalin muuttoliikkeen aiheuttamiin psykososiaalisiin haasteisiin halutaan tarttua sekä kotimaassa että pakolaisten lähtö- ja paluumaissa.

”Pakolaisten ja maahanmuuttajien valinta yhdeksi painopisteeksi perustuu muun maussa siihen, että globaali muuttoliike ja sen tuomat sosiaaliset ongelmat eivät vähene johtuen jatkuvasta poliittisesta rauhattomuudesta muun muassa Lähi-idän ja Afrikan eri alueella.  Lisäksi ilmastonmuutos ja siitä seuraavat kuivuus ja luonnonkatastrofit tietyillä Afrikan alueilla aiheuttavat muuttoliikeitä. Pakolaisuuden virrat eivät suuntaudu vain Eurooppaan, vaan Afrikan ja Lähi-idän naapurimaat ottavat suurimmat pakolaisvirrat vastaansa”, Eija-Riitta Kinnunen perustelee.

Oikeuksia ja tasavertaista osallistumista

Helsingin Diakonissalaitoksella on tehnyt pitkään työtä etnisten, uskonnollisten ja kielivähemmistöjen syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.  Yhtenä esimerkkinä tästä on työ romanien parissa sekä kotimaassa että ulkomailla. Työssä on pyritty puolustamaan vähemmistöjen oikeuksia ja tukea niihin kuuluvien vuorovaikutusta muiden yhteisöjen ja valtaväestön kanssa. Tämä työ jatkuu edelleen.

”Diakonissalaitos haluaa tukea vähemmistöjä monipuolisin toimin. Vähemmistöjen työllistymistä edistetään vahvistamalla ihmisten työnhaku- ja työllistämistaitoja, sekä tukemalla koulunkäyntiä ja opiskelua. Vahvistamme myös vähemmistöjärjestöjen osaamista ja toimintaa muun muassa syrjinnänvastaisessa työssä”, Eija-Riitta listaa.

Hän muistuttaa, että monissa Euroopan maissa ja lähiyhteisöissä elää etniseen, uskonnolliseen tai kieliperustaiseen vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Vaikka vähemmistöjen asema ja tilanteet eri yhteiskunnissa vaihtelevat, vähemmistöille on yhteistä se, että ne kokevat jonkintasoista syrjintää.

Yrittäjyysosaamista ja osallisuutta digitalisaatioon

”Koska yrittäjyys on aikamme yleinen ja lisääntyvä tulonhankinnan keino, tavoitteenamme on vahvistaa yrittäjyysosaamista erityisesti heikossa asemassa olevissa yhteisöissä. Menestyvä yrittäjä kykenee hankkimaan elinkeinonsa omalla työllään ja joustavasti muuttamaan toimintaansa tilanteiden muuttuessa”, Eija-Riitta sanoo.

Kansainvälisessä työssä yrittäjäosaamisen vahvistaminen tarkoittaa sekä teknisten taitojen, kuten kirjanpidon, markkinoinnin ja raportoinnin kouluttamista, mutta myös rohkean ja eteenpäin suuntaavan asenteen vahvistamista.

Digitalisaation etenee globaalissa maailmassamme vauhdilla.  Koulutuksen ja virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella elävät ihmiset uhkaavat jäädä tämän kehityksen jalkoihin.

”Kehitysyhteistyön tulee kiinnittää huomiota siihen, että nuoret ja aikuiset saavat tietoa ja koulutusta ajankohtaisesta digi-osaamisesta. Pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, että myös heikoimmassa asemassa elävät nuoret ja aikuiset pääsevät mukaan digitalisaation kehitykseen”, Eija-Riitta Kinnunen painottaa.

Kansainvälistä toimintaa tuetaan Suomen kehitysyhteistyön varoin. Lisäksi toimintaa tukevat Helsingin seurakuntayhtymä, Emmaus ja yksityiset rahoittajat.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit