Diakonissalaitos haluaa vaihtoehtoja kerjäämiselle

26.9.2018

Diakonissalaitos on toiminut vuodesta 2008 alkaen EU:n liikkuvan väestön keskuudessa. Työ pääosin bulgarialaisten ja romanialaisten romanien parissa on edennyt ja laajentunut, mutta romanien heikko asema on edelleen yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista.  Diakonissalaitoksen työn painopiste on siirtynyt hätäavusta kestävämpiin ratkaisuihin, kuten toimeentuloedellytysten luomiseen. Tavoitteena on, että ihmisen ei tarvitse hankkia elantoaan kerjäämällä.

Kaksi naista siivoaa.

Kuva Borislav Borisov.

 

Kymmenen vuotta sitten Suomessa havahduttiin katukuvaan ilmestyneisiin kerjääviin ja kaupusteleviin ihmisiin. Puhuttiin ”kerjäläisilmiöstä”. Sen synnyttivät Suomeen toimeentuloa hakemaan tulleet Bulgarian ja Romanian romanit. Ilmiö oli siksi merkittävä, että Diakonissalaitos käynnisti kesällä 2008 Helsingin kaupungin toimeksiannosta ”Rom po drom – Romanit tiellä” -projektin. Sen tavoitteena oli toimia romaniväestön parissa kaduilla, yhteyden saavuttaminen ja ylläpitäminen heidän kanssaan, tiedon kokoaminen ja välittäminen sekä akuutin humanitaarisen avun tarjoaminen.

Yhteistyö tuottaa vaikuttavia tuloksia

Tänä päivänä työ keskittyy liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundoon Helsingissä sekä kummikyliin Bulgariassa ja Romaniassa. Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen kanssa romanityötä kehittämässä ja toteuttamassa ovat Helsingin seurakuntayhtymä, Emmaus Helsinki, Tammisaari ja Åland, Iso Numero -lehti sekä vapaaehtoiset ja aktiiviset kansalaiset. Yhteinen tavoite on rakentaa romanien kanssa parempaa tulevaisuutta sekä Suomessa että heidän kotimaissaan.

– Eri toimijoiden yhteistyö on tuottanut vaikuttavia tuloksia. Tämä on hieno esimerkki siitä, että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja vapaaehtoisten väillä. Keskeistä on ollut Helsingin kaupungin halu ja sitoutuminen ihmisarvotyöhön. Romanityössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyvin hyödyntää muun muassa paperittomien tilanteen ratkaisemisessa, sanoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen* Diakonissalaitokselta.

Köyhyyteen ja mustalaisvihaan on tartuttava

Vaikka eteenpäin on menty, työtä romanien parissa ei ole saatu päätökseen. Romanien vaikea yhteiskunnallinen asema kotimaissaan ajaa heidät edelleen kerjäämään eri puolille Eurooppaa.

Romanien kanssa Diakonissalaitoksella pitkään työskennellyt ja heidän olojaan muuttoliikkeessä tutkinut kehittämispäällikkö Anca Enache muistuttaa, että romanit ovat liian usein Euroopassa köyhimmistä köyhimpiä ja syrjäytetympiä.

– Syvän köyhyyttä ja hätää ei saa pitää normaalina tai unohtaa, hän toteaa ja nostaa esille myös mustalaisvihan, jolla on pitkä historia ja jatkumo myös nykytodellisuudessa.

– Mustalaisviha on ilmiö, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaan päinvastoin se on nyt hyvin näkyvillä Euroopassa. Sen seuraukset ovat laajat ja syvät. Joku nuori saattaa lopettaa koulunkäynnin sen vuoksi ja toinen pelätä liikkumista omassa kylässään. Vihapuhe ja syrjintä tulee tunnistaa ja tuomita nykyistä vahvemmin, Anca Enache painottaa.

Vaihtoehtoja kerjäämiselle

– Kerjääminen on työ, jonka moni vaihtaisi työhön oikeilla työmarkkinoilla. Todellinen muutos romanien aseman parantamiseksi vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja poliittista tahtoa. Siksi haluamme nostaa romanikysymyksen esille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Marja Pentikäinen sanoo.

– Tavoitteenamme on, että ihmisten ei tarvitsisi kerjätä, koska kerjääminen ei ole ihmisarvoista. Haluamme poistaa kerjäämisen Helsingistä, mutta emme kuitenkaan ole kriminalisoimassa elinkeinoa, ihmisiä tai piilottamassa köyhyyttä katseilta. Sen sijaa kehitämme kerjäämisen tilalle vaihtoehtoisia tapoja hankkia toimeentulo.

Vaihtoehtoisina toimeentulon hankintamahdollisuuksina Pentikäinen listaa Iso numero -lehden myynnin, pullojen keräyksen sekä erilaiset kodin ja kiinteistön hoitoon liittyvät keikkatyöt. Keikkojen välitys tapahtuu Työtä ja toivoa -hankkeen keikkapoolin kautta. Se auttaa romaneja työllistymään aloilla, joissa on työvoimapulaa ja tehtäviin, jotka eivät välttämättä edellytä ammattikoulutusta. Keikkapooli tekee koulutusyhteistyötä Suomen Diakoniaopiston (SDO) kanssa. Tähtäimessä on ammatillista osaamista vahvistava valmennus, josta saa todistuksen ja joka mahdollistaa pääsyn myös avoimille työmarkkinoille. Uusia väyliä työllistyä rakennetaan myös yritysten kanssa.

Romanityön virstanpylväitä 2008 – 2018

  • Tilannekartoitus ja akuuttiin hätään vastaaminen 2008
  • Tilapäinen hätämajoitus 2009
  • Kulttuurilehti Iso Numero 2010
  • Päiväkeskus Hirundo 2011
  • Kummikylä Romaniaan 2014
  • Vakiintunut hätämajoitus 2016
  • Keikkapooli-työnvälitys romaneille 2017
  • Kummikylä Bulgariaan 2017
  • Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hanke 2018
  • Hirundon muutto kantakaupunkiin ja toiminnan suuntaaminen romaneja osallistavaksi 2018.

26.9. 2018 Diakonissalaitos juhli 10-vuotista toimintaansa EU:n liikkuvan väestön parissa juhlaseminaarilla. Sen teema oli ihmisoikeudet. Niitä tarkasteltiin eri näkökulmista ja kulttuureista käsin. Aiheesta kuultiin lyhyitä puheenvuoroja sekä Suomesta että maailmalta. 27.–28.9.2018 Diakonissalaitos isännöi Eurodiaconian kansainvälistä romanityön verkostotapaamista Helsingissä.

*Marja Pentikäinen työskenteli Diakonissalaitoksen Diakonia ja sosiaalinen vastuu -toimialan johtajana kesään 2020. Artikkelia on päivitetty  2020, 2022 ja maaliskuussa 2023.

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: