”Tiedän, miltä tuntuu kerjätä kadulla ja pelätä”
15.10.2018
Itä-Euroopan liikkuva väestö elää kotimaassaan absoluuttisessa köyhyydessä. Siksi he etsivät elantoa perheilleen Euroopan muista maista, ja muodostavat uudenlaiset asunnottomuuden kasvot.
Dinu työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen Hirundo-päiväkeskuksessa, jossa asunnottomat Itä-Euroopan romanit voivat käydä lämmittelemässä, syömässä ja peseytymässä.
Romanialaisen Mariana Dinun sydäntä vihlaisee joka kerta, kun hän näkee Helsingin kaduilla romanikerjäläisen.
”Minua alkaa itkettää, koska olen ollut yksi heistä”, Dinu sanoo hiljaa.
Nykyisin Dinu työskentelee Diakonissalaitoksen Hirundo-päiväkeskuksessa, jossa asunnottomat Itä-Euroopan romanit voivat käydä lämmittelemässä, syömässä ja peseytymässä.
Dinu on Hirundossa projektityöntekijänä puolen vuoden pestillä.
”En tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta aion löytää töitä Suomesta. Kerjäämään en halua enää palata.”
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
“Kerjäämään en halua palata”, Dinu sanoo.
Dinu tienasi rahaa perheelleen kerjäämällä Ruotsissa vuosina 2016 ja 2017, kunnes hänen terveytensä petti. Elämä taivasalla päättyi elokuiseen yöhön, jolloin huumeidenkäyttäjien porukka tuli asunnottomien leiriin.
Dinu säikähti niin, että sai sydänkohtauksen. Ruotsi sai jäädä.
Palattuaan kotiin Romaniaan Dinu työskenteli vapaaehtoisena romaninaisia tukevassa E-Romnja-järjestössä, joka tekee yhteistyötä Diakonissalaitoksen kanssa.
Tätä kautta hän päätyi ensin vierailulle Helsinkiin kertomaan kotimaansa oloista ja kesän 2018 lopussa töihin Hirundoon.
”Ei minulla ole sanoja kuvaamaan sitä, miltä tuntuu olla asunnoton”
Ruotsissa Dinu nukkui metsässä muiden Valea Seacăn kylästä tulleiden naisten kanssa ja kerjäsi päivät kaduilla. Vaikka Tukholmassa puhalsi hyinen tuuli, Dinu ja hänen ystävänsä hikoilivat jalkakäytävällä istuessaan.
”Ei meillä ollut kuuma, vaan hikoilimme ahdistustamme. Minulla oli koko ajan nälkä ja jano. Tienasin ehkä 50 tai 100 kruunua päivässä, mutta en ostanut itselleni ruokaa, koska halusin säästää rahat lähetettäväksi kotiin. Päivät olivat selviytymistä tunnista tuntiin.”
Illalla Dinu meni nukkumaan samoissa vaatteissa, joissa hän oli lähtenyt aamulla liikkeelle. Seuraava päivä toistui samanlaisena. Samoissa vaatteissa, samassa ahdistuksessa.
Dinun silmät kyyneltyvät.
”Ei minulla ole sanoja kuvaamaan sitä, miltä tuntuu olla asunnoton, nukkua metsässä ja pelätä.”
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Asunnottomille romaneille Hirundon tuki on Suomessa hyvin tärkeä.
“Lapseni eivät pärjää Romaniassa”
Ruotsiin lähteminen oli Dinun viimeinen keino auttaa neljää lastaan, joilla ei ole mahdollisuutta ansaita toimeentuloaan Romaniassa.
”Tämän kertominen on hyvin raskasta. Esimerkiksi pojallani on ammattiautoilijan paperit, mutta hän ei saa mistään töitä. Kun häneltä kysytään työpaikkahaastattelussa, onko hän romani, hän vastaa myöntävästi. En ole opettanut lapsiani valehtelemaan.”
Sen lisäksi, että romaneja syrjitään työmarkkinoilla Romaniassa, myöskään yhteiskunta ei tue heitä.
Dinu kertoo, että hänen työttömät lapsensa saavat noin kymmenen euron avustuksen kuussa. Se ei riitä ruokaan eikä kodin lämmittämiseen.
Tilanne Romanian naapurimaassa Bulgariassa on samankaltainen. Tämän vuoksi näistä kahdesta maasta tulevat romanit muodostavat suuren osan niin sanotusta liikkuvasta väestöstä, joka elää Suomessakin vailla asuntoa.
Työ tekee onnelliseksi
”Suurin osa Hirundon asiakkaista on juuri Romanian- ja Bulgarian-romaneja, mutta kuka tahansa apua tarvitseva on tervetullut”, kertoo Hirundon projektityöntekijä Delia Manea.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Manea ja hänen kollegansa tekevät töitä ennen kaikkea sen eteen, että paperittomat ihmiset löytäisivät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Manea tuli alun perin Hirundoon harjoitteluun opiskellessaan sosionomiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja jäi sille tielleen. Hän itsekin on kotoisin Romaniasta, ja romanian kielen taidosta on paljon hyötyä Hirundossa.
Manea ja hänen kollegansa tekevät töitä ennen kaikkea sen eteen, että paperittomat ihmiset löytäisivät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi Hirundo tarjoaa kahvin ja teen lisäksi apua esimerkiksi työhakemusten täyttämisessä, pankkitilin avaamisessa ja Kela-papereiden kääntämisessä.
Yksi tuen muoto Hirundossa ovat myös projektityöt, joihin palkataan Romanian ja Bulgarian romaneja.
Juuri tällaisessa projektissa Mariana Dinukin on mukana. Dinulle Hirundon tuki on ollut kaikki kaikessa.
”Haluan tehdä töitä, kuten kuka tahansa nainen. Tämä työ tekee minut samalla tavalla onnelliseksi kuin äitinä oleminen”, Dinu tiivistää tuntemuksensa.
Dinun suurin haave on saada lapsensa ja lapsenlapsensa Suomeen, sillä ikävä on kova.
”Kyllä me jotain töitä löydämme. Olemme ahkeria ihmisiä, emmekä odota saavamme mitään ilmaiseksi.”
Teksti: Anu Räsänen
Kuvat: Niko Jekkonen
Faktaa: Diakonissalaitos auttaa liikkuvaa väestöä monipuolisesti
- Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Hirundo on EU-kansalaisten liikkuvalle väestölle tarkoitettu päiväkeskus. Se on ainoa laatuaan koko Suomessa.
- Hirundossa voi käydä lämmittelemässä, peseytymässä ja pesemässä pyykkiä. Tarjolla on lämmintä keittoa, kahvia ja teetä. Keskuksessa voi myös syödä omia eväitä. Lisäksi Hirundo tarjoaa mm. psykososiaalista tukea, terveysneuvontaa ja tukea työnhakuun ja työllistymiseen.
- Diakonissalaitoksen Rinnekodit ylläpitää myös hätämajoitusta.
- Hirundon työn mahdollistavat Diakonissalaitos, Helsingin seurakuntayhtymä sekä lukuisat lahjoittajat. Lahjoitukset ovat tärkeitä toiminnan jatkumiseksi.
- Diakonissalaitos ja kumppanit pyrkivät aktiivisesti luomaan vaihtoehtoja kerjäämiselle.
- Lisäksi HDL tukee liikkuvaa väestöä näiden kotimaassa.