Myönteisellä vuorovaikutuksella kiinni lapsen ja perheen vahvuuksiin

22.11.2018

Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka keskittyy ihmisten hyvinvointiin, vahvuuksiin, voimavaroihin ja näiden vahvistamiseen. Positiivisen psykologian periaatteita sovelletaan muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen lastensuojelun ja terveydenhuollon yhdistävässä intensiivihoidossa.

Psykologi Anne-Marie Jokinen Helsingin Diakonissalaitokselta näkee positiivisella psykologialla käyttöä lastensuojelussa laajemminkin. Jokinen käsittelee aihetta opinnäytetyönsä esseessä ja ehdottaa, että lastensuojeluprosessien sisältöjä kehitetään enemmän positiivista psykologiaa ja erityisesti vahvuuksia hyödyntäväksi.

Toive omaan kotiin palaamisesta

Vahvuuksien kehittäminen on tärkeää lastensuojelussa myös tällä hetkellä, sillä kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kasvoi 15 % vuonna 2017. Sijoitusten lyhentäminen on keskeinen tavoite lastensuojelussa, mutta ei ainoa eikä pelkästään taloudellinen tavoite. Myös lasten keskeinen haave on paluu omaan kotiin. Kotiinpaluun tavoittelussa tärkeä tekijä on tukea lapsen ja koko perheen vahvuuksia.

”Vahvuuksien avulla on mahdollista saada oma toiminta paremmin haltuun eri elämänalueilla ja tehdä kotiinpaluu sen myötä todennäköisemmäksi”, kuvailee Anne-Marie Jokinen vahvuuksien kehittämisen hyötyjä.

Positiivisen psykologian tuottaman tiedon perusteella on kannattavaa hyödyntää ja edistää kaikkien perheenjäsenten vahvuuksia. Tällä on vaikutusta hoidon laadun varmistamiseen ja prosessien tehostamisen tavoitteluun. Vahvuuksien käyttöönotto tarkoittaa järjestelmällistä prosessia, jossa erilaisia moraalisia ja käytännöllisiä voimavaroja havainnoidaan, tuetaan ja vakautetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkien perheenjäsenten osalta.

Onnistuneen vuorovaikutuksen rakentaminen

Anne-Marie Jokisen mukaan vahvuuksien käyttöönotto mahdollistuu, kun hoito käynnistyy onnistuneella myönteisen vuorovaikutuksen rakentamisella.

”Kun lapsen perustarpeet alkavat täyttyä muihin ihmisiin liittymisen osalta, voidaan tutkia ja tukea lapsen henkilökohtaisia ydinvahvuuksia, ja harjoitella yhdessä sellaisia uusia täsmällisiä vahvuuksia, joista voi löytyä ratkaisun avain lapsen ja perheen ongelmiin. Hoito voidaan päättää, kun riittävä määrä vahvuuksia ja elämänhallintakeinoja on saatu käyttöön.”

”Kaikkien lasten, mutta erityisesti pienten lasten osalta, on olennaista, että vanhemmat ovat saaneet käyttöön sellaisia omia vahvuuksia, joiden turvin he voivat kotona tukea lasten myönteistä toimintaa, kasvua ja kehitystä”, Anne-Marie Jokinen kertoo.

Hoitoprosessia määrittävät merkittävästi myös motivaation kysymykset. Sijoituksen lopputuloksen kannalta onkin ratkaisevaa, kehittyykö lapsessa sisäistä motivaatiota tilanteen haltuun ottamiseksi. Vahvuuksien käyttö tukee osaltaan tätä.

Lue lisää aiheesta:

Helsingin seudun kesäyliopisto ja Lapin yliopisto toteuttivat yhteistyönä professori Satu Uusiautin kurssin ”Ihmisen vahvuuksien tukeminen – näkökulmia positiiviseen psykologiaan” Helsingissä kesäkuussa 2018. Psykologi Anne-Marie Jokinen kirjoitti opinnäytteenä esseen ”Positiivinen psykologia lastensuojelussa: vahvuuksien harjoittelu lastensuojeluprosessin tehostajana”.

Jokinen, A-M. 2017. Hyvä, hienosti menee: positiivisen psykologian mahdollisuudet intensiivihoidossa. Teoksessa T. Pasanen, K. Katajamäki, S. Martikainen, M. Valkonen & L. Leppänen (toim.) Turvallista liikettä rajapinnoilla. Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoito. Helsinki: Helsingin Diakonissalaitos, 119–124. http://www.hdl.fi/wp-content/uploads/2018/01/Helsingin-Diakonissalaitos-julkaisuTurvallista-liikettä-rajapinnoilla.pdf

Leskisenoja, E. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. Perma-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

 

Faktaa: Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä (4 081) kasvoi 15 % vuonna 2017. Samaan aikaan kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 17 956 lasta, mikä on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna (THL 25.5.2018).

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit