Intensiivinen nuorten valmennus tuottaa yhteiskunnallista säästöä

25.1.2019

”Yhteiskunnassa on tarve vakiinnuttaa tietoon perustuvia, vaikuttavuudeltaan todennettuja ratkaisuja marginaalissa elävien nuorten tarpeisiin. Vaikuttavuusanalytiikkamme avulla osoitamme toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuotamme tutkittuun tietoon pohjautuvia malleja sosiaaliturvan ja yhteisöjen katveessa elävien nuorten palveluiden kehittämiseen”, kirjoittavat Terhi Laine ja Vesa Sarmia Vamos ja työllisyys -palveluista. 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavuuden ja vaikutusten mittaamista pidetään vaikeana, joskus jopa mahdottomana. Vamos on ratkaissut asian keräämällä tietoa muutoksista nuoren koetussa hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä, seuraamalla nuoren koulutus- ja työelämäpoluille siirtymistä sekä ennustamalla palvelun taloudellisia vaikutuksia.

Vamoksen vaikuttavuus 2018

Vamos tarjoaa intensiivistä yksilö- ja ryhmävalmennusta 16-29-vuotiaille koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kahdeksalla paikkakunnalla. Vamos on toiminut yli kymmenen vuotta ja tavoittanut yli 10 000 nuorta. Vuonna 2018 valmennuksessa oli 2342 nuorta. Nuorista 75 % suosittelee Vamos-palveluita.

Tietoa hyvinvointimuutoksista tuotamme kyselyllä koetusta hyvinvoinnista (Alanen ym. 2013) sekä toimintakykyä mittavalla arviointityökalulla, johon nuori ja valmentaja vastaavat 3 kk välein palvelun päättymiseen saakka (Tulostähti / Outcome Star 2018). Vamos tilastot keräävät dataa taustatiedoista, niiden muutoksesta sekä työllistymis- ja koulutuspoluille siirtymisestä (Vamos tilastot 2018). Vamos laskentamallit tarjoavat tietoa palvelun vaikutuksista julkiseen talouteen ja kansantuloon (Vamos laskentamallit 2015-2018).

Sosiaali- ja terveysministeriön nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen voimin Vamoksessa kehitettiin viime vuonna erityisesti kotona alkavaa intensiivistä yksilövalmennusta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tätä kautta Vamos tavoitti nuoria, jotka elävät tulottomina, jopa viimesijaisen sosiaaliturvan ulottumattomissa. Kun poliitikot tai virkamiehet kysyvät, miksi kaikki nuoret ei työllisty, Vamos tietää millaisessa elämäntilanteessa nämä nuoret elävät.

Seurantatiedot ovat vaikuttavuuden mittaamisen edellytys. Vuodelta 2018 niitä kerättiin kaikkiaan 1931 nuorelta ja toimintakykyä mittaavaa tulostähti -arviota 571 nuorelta. Toiminnan vaikuttavuutta analysoidaan palvelussa vuonna 2018 päättäneiden 1129 nuoren osalta. STM:n rahoittaman kärkihankkeen piirissä oli 40 % palvelun päättäneistä nuorista. Analytiikan kokonaisuus muodostuu, kun muutokset seurantatiedoissa ja hyvinvoinnissa yhdistetään tietoon saadusta valmennuksesta ja palveluiden käytöstä.

Ohjaustulokset 2018

Yli 60 % nuorista oli 18-24 -vuotiaita. Hieman alle puolet nuorista oli pelkän peruskoulun varassa ja joka kolmas oli saanut toisen asteen tutkinnon, mutta ei ollut työllistynyt sen jälkeen. Kuusi prosenttia oppivelvollisuusiän ylittäneistä nuorista ei ollut saanut peruskoulun päättötodistusta. Aikaisemmista vuosista poiketen entistä suurempi osuus nuorista oli maahanmuuttajataustaisia. Heitä oli viidennes nuorista.

Palvelun päätti 1129 nuorta, joista hieman yli puolet ohjautui työllisyys- ja koulutuspoluille. Noin joka kymmenes nuori työllistyi palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille, 27 % jatkoi koulutukseen ja loput työllisyyspolun löytäneistä etenivät työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin (Kuvio 2). Moni nuori kiinnittyi Vamoksessa olon aikana myös tarvitsemiinsa hoitotahoihin. Nuoret tulivat Vamokseen ensisijaisesti joko aikuispsykiatrian tai aikuissosiaalityön ohjaamina. Merkittävää kuitenkin on, että aina nuori ei tarvitse virallista ohjaustahoa, vaan on kuullut Vamoksesta kavereiltaan tai muutoin ja hakeutuu itse palvelun piiriin.

Vamoksen ohjaustulokset 2018 (Vamos ja työllisyys tilastot 2018)

Vamoksen ohjaustulokset 2018 (Vamos ja työllisyys tilastot 2018)

Koettu hyvinvointi ja toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset 

Nuorilta kysyttiin koetun hyvinvoinnin muutoksia palvelun päättyessä (kuvio 3). Päätuloksena on, että 86 % vastanneista koki elämänsä parantuneen. Nuoret kokivat myös, että tulevaisuudessa asiat ovat aiempaa paremmin, heidän psyykkinen terveytensä on parantunut, kokemus itsestä oli muuttunut parempaan suuntaan ja että heillä oli kyky käyttää muita palveluja entistä paremmin. Kolmannes (31 %, N=352) palvelun päättäneistä nuorista vastasi kyselyyn palvelun päättyessä. 

Koetun hyvinvoinnin muutokset nuorilla vuonna 2018 (Vamos ja työllisyys - hyvinvointimuutosten aineisto 2018)

Koetun hyvinvoinnin muutokset nuorilla vuonna 2018 (Vamos ja työllisyys – hyvinvointimuutosten aineisto 2018)

Vamoksessa käytetään nuoren hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn muutoksen analysoinnissa ja työkaluna kymmenosaista mittaristoa. Tulokset perustuvat nuoren ja valmentajan vastauksiin valmennuksen alkaessa ja sen päättyessä. Vamos vahvistaa erityisesti luottamusta, itsevarmuutta ja edistää mielenterveyttä sekä uskoa työ- ja koulutuspoluille siirtymiseen (kuvio 4). Yhtä suurta muutosta ei ole havaittavissa riippuvuuskäyttäytymisen, kodin ja ihmissuhteiden osa-alueilla.  

 Nuorten toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset vuonna 2018 (Vamos ja työllisyys tilastot 2018)

Nuorten toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset vuonna 2018 (Vamos ja työllisyys tilastot 2018)

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 

Vamos on rakentanut yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan ennustemallin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kun noin puolet valmennuksessa olleista nuorista päätyy koulutus- ja työurille, tästä seuraa arviolta 100 000 euron nettoverohyöty yhden nuoren 40 vuotta kestäneen työuran aikana (Kuvio 1). Vamos-palvelut tuottavat noin 7,4 M euron vuosittaisen kokonaisvaikutuksen julkiseen talouteen ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 290 000 euroa yhteiskunnallista säästöä yhden koulutus- ja työurille kiinnittyneen nuoren myötä 40 vuoden työuran aikana. Laskelmissa on huomioitu Vamoksen vaikutuksen vähenemä ja muiden palveluiden vaikutus. 

Vamoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2018 (Vamos ja työllisyys tilastot, Hyvinvointimuutosten ja asiakastyytyväisyyden aineistot 2018)

Vamoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2018 (Vamos ja työllisyys tilastot, Hyvinvointimuutosten ja asiakastyytyväisyyden aineistot 2018)

Pohdinta 

 Yleisesti ajatellaan, että intensiiviset nuorten palvelut ovat kalliita. Vamoksen vaikuttavuusanalytiikka osoittaa, että tällä työotteella voidaan saada tuloksia ja jopa yhteiskunnallista säästöä. Tärkeää on kohdentaa palvelut sitä tarvitseville nuorille. Suomessa on 60 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella elävää nuorta. He kaikki eivät tarvitse intensiivistä valmennusta. Marginaalissa elävistä arvioilta noin kolmannes nuorista on niitä, jotka hyötyisivät Vamos-palveluista. Tarvitaan yhteiskunnallista tahtoa siihen, että palvelut tarjoavat jokaiselle nuorelle mahdollisuuden löytää oman paikkansa. Vamos on yksi ratkaisu yhdessä muiden palveluiden kanssa.  

Kirjoittajat:

Terhi Laine, Palvelualuejohtaja, VTT
Vamos ja työllisyys, Helsingin Diakonissalaitos 

Vesa Sarmia, Kehittämispäällikkö
Vamos ja työllisyys, Helsingin Diakonissalaitos

 

Tässä Vamoksesta lisää 

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit