Rauhanpaikka-dialogit – yhdessä syrjintää ja syrjäytymistä vastaan

28.2.2019

Rauhanpaikka-dialogi Kontulassa rakentaa luottamusta.

Suuria ongelmia on helpompi ratkoa yhdessä kuin yksin. Rauhanpaikka-keskusteluissa Kontulassa pohdittiin, miten voimme koota voimamme ehkäisemään syrjintää ja syrjäytymistä.

 

Syrjintä edistää syrjäytymistä. Siinä mielessä se on pahinta, mitä toiselle ihmiselle voi tehdä. Etenkin nuoret kuvittelevat helposti, että vika on heissä itsessään, jos he joutuvat vihapuheen kohteeksi”, sanoo Suldaan Said Ahmed. Said Ahmed osallistui Diakonissalaitoksen Rauhanpaikka-dialogiin Kontulassa.

Samankaltaista viestiä välittää sisäministeriöviimekeväinen selvitys: rasismi ja syrjintä vaikeuttavat maahanmuuttajien kotoutumista ja sysäävät heidät yhteiskunnan ulkopuolelle.  Syrjäytyminen ei tietenkään ole yksi yhtenäinen ongelma. Maahanmuuttajien lisäksi syrjäytymisvaarassa ovat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä ihmiset, jotka perheen hajotessa putoavat yhteisön turvaverkkojen ulkopuolelle.  Vastaavasti syrjäytymisen uhka voi ruokkia vihaa. Kun oma elämäntilanne on kurja, tekee mieli löytää syyllisiä.  

”On yhteiskuntarauhan kannalta tärkeää, että syrjäytymistä ennaltaehkäistään. Tämä torjuu myös kaikkia sen lieveilmiöitä, jopa radikalisoitumista”, Said Ahmed muistuttaa.

Tyrmätään vihapuhe

Kukaan meistä ei voi ratkaista syrjäytymisen kokoista ongelmavyyhteä yksin, mutta jokainen meistä voi tehdä jotain. Ja kun moni yhdistää voimansa, saadaan suuria asioita liikkeelle. Tämän vuoksi Diakonissalaitos tarjoaa ihmisille tilaisuuden tuoda ajatuksiaan yhteen Rauhanpaikka-dialogeissa. Rauhanpaikka-dialogissa pohjana on ajatus siitä, että yritämme yhdessä edistää rauhallista, muita kunnioittavaa keskusteluilmapiiriä. Tämä on tärkeää vihapuheen kitkemisessä ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisemisessä. 

Nuorten auttaminen kuuluu meille kaikille

Kaikki keskustelijat esiintyvät Rauhanpaikka-dialogeissa etunimillään, ilman ammattinimikkeitä. Tilaisuuden päätteeksi voi halutessaan kertoa taustoistaan.  Dialogiin Kontulassa osallistunut Said Ahmed on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas. Hän on töissä Diakonissalaitoksen Vamos-palvelussajoka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. 

”Jos nuori syrjäytyy, ei se tarkoita, että hän on heikko. Sen sijaan me yhteiskuntana olemme epäonnistuneet. Emme ole tarjonneet nuorelle ja hänen perheelleen riittävästi tukea, Said Ahmed toteaa. 

Vierastan yleensä hokemaa, että nuoret ovat tulevaisuus. Kyllä he ovat tätä päivää. Mutta totta kai kysymys on myös tulevaisuudesta. Nuoriin sijoitettu panos maksaa itsensä takaisin. Syrjäytymiseen liittyvät ongelmat tuottavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös valtavia kuluja yhteiskunnalle.”  

Tämänkin vuoksi syrjäytymisen ehkäiseminen kuuluu meille kaikille. On meidän jokaisen asia mennä väliin, jos näemme kiusaamista, syrjimistä tai vihapuhetta. Jo kiusatun tukena seisominen antaa viestin siitä, että emme hyväksy kiusaajan tekemisiä. 

Verkostoitumista Rauhanpaikka-dialogeissa

Järjestelmällisesti syrjäytymistä ja eriarvoistumista voi ehkäistä kansalaisjärjestöissä ja verkostoissaYhden väylän verkostoitumiselle tarjoavat Rauhanpaikka-dialogit.  

Diakonissalaitos halusi järjestää kaksi Rauhanpaikka-keskustelua juuri Kontulassa, koska vihapuhe ja ääriajattelu ovat nousevia ongelmia Mellunkylän alueella. Dialogeissa kävi ilmi, että alueella on myös vahva vastavoima, joka haluaa pitää kaupunginosan kotoisana ja turvallisena kaikenlaisille ihmisille. Ensimmäinen, kaikille avoin keskustelu pidettiin Kontulan kirjastossa.  

”Haluamme varmistaa, että yhteiskunnan ryhmien välillä säilyisi keskusteluyhteys ja sitä kautta yhteiskunnallinen luottamus rakentuisi murenemisen sijasta”, alusti keskustelua Diakonissalaitoksen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tuotantokoordinaattori Joonas Timonen.  Toinen Rauhanpaikka-dialogi käytiin kirjaston pihalle pystytetyssä jurtassajonne keskustelijoiksi oli etukäteen kutsuttu alueen kansalaisaktivisteja ja kulttuurivaikuttajia. Keskustelua veti kaupunkitutkija Pekka Tuominen. 

Rauhanpaikka-dialogi Kontulan kirjastossa

Muureja ja kuplia vastaan 

Jurtassa keskustelijat halusivat keskittyä Kontulaan. Rasismin lisäksi alueella on näkyviä päihde- ja rikosongelmia, jotka liittyvät usein sukupolvien ketjussa siirtyvään syrjäytymisuhkaan.  Jurttakeskustelun yhteinen päätös oli: otetaan Kontula takaisin, ei anneta pahoinvoinnin levitä kotiseudullamme! Jurtassa toisensa tavanneet kontulalaiset vaihtoivat yhteystietoja ja päättivät aloittaa yhteistyön.  Myös kirjastokeskustelun osanottajat etenivät nopeasti pohtimaan käytännön toimintaideoita. Jotta erilaiset ihmiset voivat kohdata, tarvitaan kohtaamispaikkoja. Voisiko kaupungin omistamia tiloja avata virastoajan jälkeen tällaiseen käyttöön?  

Keskustelusta jäi hyvä fiilis. Juuri tällaisia rauhanpaikkoja tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan, kun kaikki tuntuvat rakentavan muureja ja joka puolella on vihapuhetta, väärinymmärrystä ja erilaisia kuplia”, Said Ahmed toteaa. 

Mitä ovat Rauhanpaikka-dialogit?

  • Rauhanpaikka-dialogit pyrkivät edistämään rauhallista, ymmärtävää ja kunnioittavaa keskustelua yhteiskunnassa. 
  • Dialogien tavoitteena on ehkäistä muun muassa vihapuhetta, eriarvoistumista ja syrjäytymistä. 
  • Avoimiin Rauhanpaikka-dialogeihin ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Keskustelijat ovat mukana pelkillä etunimillä, mutta keskustelun päätteeksi voi kertoa esimerkiksi ammatistaan tai taustastaan. 
  • Ensimmäinen Rauhanpaikka-dialogi järjestettiin marraskuussa 2018 kauppakeskus Redissä.  

 

Teksti Anu Räsänen 

Kuvat Samuli Skantsi 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit