Romanien kansallispäivä 8.4. – Koulutus mahdollistaa elannon hankkimisen muuten kuin kerjäämällä

5.4.2019

Markku Niskanen

Maria Caldarar vastaanotti todistuksen koulutukseen osallistumisesta kouluttaja Virpi Pitkäseltä (vas.), koulutuspäällikkö Jaana Koskenniemeltä ja projektipäällikkö Maria Doroftelta. Kuva Borislav Borisov.

 

Suomen Diakoniaopisto SDO toteutti yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen Työtä ja toivoa -hankkeen kanssa puhtausalan koulutuksen, joka räätälöitiin Suomessa toimeentuloa hankkiville Itä-Euroopan romaneille. Ammatillisen osaamisen kartuttamisella haluttiin vahvistaa romanien mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja näin tarjota vaihtoehto elannon hankkimiseen muuten kuin kerjäämällä. 

 

Täsmäkoulutus keskittyi perus- ja ylläpitosiivoukseen, työelämätaitoihin, ergonomiaan, työturvallisuuteen ja siivoussanastoon.  Koulutukseen osallistui seitsemän Bulgariasta ja Romaniasta lähtöisin olevaa romania. Yksi heistä oli Työtä ja toivoa -hankkeen keikkapoolin siivoojana toimiva Maria Caldarar.

”Koulutukseen osallistuminen oli minulle tärkeää – mahdollisuuksia avaava. Se ei välttämättä auta minua työllistymään kotimaassani, mutta Suomessa kylläkin. Nyt kun tiedän miten työ tehdään hyvin ja ammattimaisesti, minut nähdään siivousalalla aivan uudessa valossa”, Maria Caldarar toteaa.

Kaikki koulutukseen osallistuneet ovat keikkapoolin työntekijöitä. Maria Caldararin mukaan työnantajan järjestämä koulutus vahvisti keikkapoolia.

”Nyt on näyttöä sekä keikkapoolin nykyisille että potentiaalisille asiakkaille siitä, että sen työntekijöillä on myös ammatillista osaamista”, hän sanoo.

Työllistettävä tarvitsee tietoa

Työtä ja toivoa -projektipäällikkö Maria Doroften mukaan koulutukselle oli selkeä tarve.

”Jotta romanisiirtolaisten työllistyminen onnistuisi, heidän pitää ammatillisen osaamisen lisäksi saada perustietoa suomalaisista työmarkkinoista ja niiden vaatimuksista”, Maria Dorofte muistuttaa. Hän uskoo, että koulutus, ohjaus ja keikkapoolin avulla saatu tuntuma työelämään vahvistavat romanien mahdollisuuksia päästä myös avoimille työmarkkinoille.

”Heillä on nyt enemmän tietoa työllistymispoluista, työelämän vaatimuksista ja mahdollisuuksista työllistyä Suomessa”, Maria Dorofte toteaa.

Koulutus rakennettiin opiskelijoiden olemassa oleville – jo kotona opituille arkielämän taidoille ja työkokemukselle omissa perheissä. Näitä taitoja täydennettiin puhtausalan ammatillisella osaamisella ja suomalaisen työkulttuurin tuntemuksella.

Uusi kokemus koulutuksesta

Maria Caldararille opiskelu ammatillisessa koulutuksessa oli jotain aivan uutta. Hänellä ei juuri ole aiempaa opiskelukokemusta, kuten ei muillakaan koulutukseen osallistuneilla. Maria on käynyt neljä vuotta peruskoulua ja siinä kaikki. Koulutukseen osallistuminen ei kuitenkaan tuntunut hankalalta – ei vaikka opettajalla ja opiskelijoilla ei ollutkaan yhteistä puhuttua kieltä. Opetus toteutettiin tulkkivälitteisesti, selkokielellä – kuvien ja videoiden avulla ja ennen kaikkea näyttämällä käytännössä miten mikin asia tehdään.

”Mikään ei ollut vaikeaa, koska opettajan meille tarjoama opetus oli käytännönläheistä ja liittyi kiinteästi omaan työhön siivoojana”, Maria Caldarar kertoo ja jatkaa: ”Ehkä hankalinta oli se, että opettajan kanssa ei voinut kommunikoida suoraan. Ei ole helppoa, kun ei tunne kieltä – mutta tulkeilta saatu käännösapu oli suureksi avuksi.”

”Tämä oli mielenkiintoinen ja avartava kokemus – ensimmäinen täsmäkoulutus, jonka olen koonnut ilman täsmällisiä tavoitteita – ja kyllä se oli aikamoinen haaste”, sanoo romaniryhmän kouluttaja Virpi Pitkänen, jolla on vankka kokemus muun muassa kotoutumisen alkuvaiheessa olevien luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettamisesta.

On osattava poimia oleellinen

Työtä ja toivoa -koulutukseen osallistuneiden peruskoulutus oli hyvin vähäinen ja osa heistä oli myös luku- ja kirjoitustaidottomia.

”Luku- ja kirjoitustaidon puute ei kuitenkaan ollut suurin haaste, vaan kurssin lyhyys ja asioiden paljous. Ajankäyttöä ja asiakokonaisuuksia piti miettiä tarkemmin kuin tavallisesti”, Virpi Pitkänen summaa.

”Suomessa kaikki ammatilliset koulutukset sisältävät paljon teoriaa, ja oli todella haastavaa valita käytännön työn kannalta oleellisimmat asiat ja tiivistää ne muutamiin tunteihin niin, että niistä muodostuu järkeviä kokonaisuuksia ja joista opiskelijoille on hyötyä työssä.”

Koulutuspäällikkö Jaana Koskenniemi SDO:sta kertoo, että tulkin käyttö ei ole kovin yleistä opetuksessa, mutta tässä tapauksessa se sujui hyvin. Kokemus oli uusi myös Pitkäselle, joka ei aiemmin ole opettanut tulkin välityksellä. Hän muistuttaakin suomen kielen opiskelun tärkeydestä ammatillisten opintojen rinnalla.

”Opiskelijoiden asema yhteiskunnassa vahvistuu ja työn saaminen helpottuu, jos he ymmärtävät kieltä ja pystysyvät edes vähän kommunikoimaan muiden kanssa”, hän toteaa.

”Koulutus kuitenkin onnistui paremmin kuin osasin odottaa. Osallistujat olivat erittäin motivoituneita, aina paikalla ajallaan ja osallistuivat aktiivisesti opetukseen. Sain sellaisen vaikutelman, että useimmilla heistä olisi halua ja intoa opiskella enemmänkin, jos se olisi mahdollista.”

Myös Maria Dorofte jakaa tämän näkemyksen. ”Panin merkille, että suurin osa koulutukseen osallistuneista oli hyvinkin innokkaita oppimaan ja tietämään enemmän. Tämä näkyi siinä, että he odottivat innolla seuraavaa koulupäivää, opettajan tapaamista ja mahdollisuutta esittää kysymyksiä.  Näin yleinen mielikuva siitä, että romanit eivät ole kiinnostuneita opiskelusta, on virheellinen, hyvin syrjivä ja pitää kumota.”

”Koulutuksesta saatu osallistumistodistus tuntui olevan opiskelijoille tärkeä. Osa opiskelijoista kertoi, että he olivat jo kurssin aikana muuttaneet toimintaansa ja ottaneet käyttöön uusia ammatillisia työtapoja ja hyödyntäneet oppimaansa työssään.”

Uusia koulutuksia suunnitteilla

Maria Doroften mukaan opiskelijoilta saatu palaute vahvistaa sitä, että opetukseen valitut aiheet ja käytännön painotukset soveltuvat hyvin todellisiin työtilanteisiin. Juuri tästä syystä vastaavanlaisia opetuskokonaisuuksia halutaan toteuttaa myös jatkossa.

SDO on kokenut maahanmuuttajien kouluttaja. Nyt toteutettu koulutus oli kuitenkin ensimmäinen liikkuvalle väestölle suunnattu. Toteuttamista läheltä seurannut Jaana Koskenniemi pitää romanisiirtolaisille suunnattua täsmäkoulutusta hyvänä kokemuksena. Vaikka lähtötilanne oli haastava, mahdollisuudet onnistua olivat kuitenkin hyvät. Hän antaa erityistä tunnustusta Virpi Pitkäselle, joka taitavana kouluttajana sai rakennettua ja toteutettua toimivan opinkokonaisuuden.

”Virpi on opettajana iloinen, lämminhenkinen ja luottamusta herättävä – ja opetustuokiot on valmisteltu hyvin. Nämä ovat tärkeitä taitoja kaikessa opetuksessa. Tärkeää on luoda aivan aluksi hyvä ilmapiiri ja tutustua, herättää luottamus puolin ja toisin”, hän toteaa.

Jaana Koskenniemen mukaan vastaavanlaisten koulutusten järjestäminen onnistuu myös vastaisuudessa.

”Tällaiset hankeyhteistyökoulutukset voivat olla tosi vaikuttavia yksilön näkökulmasta. Samalla me oppilaitoksena saamme lisää tietoa erilaisten ihmisryhmien tilanteesta ja voimme löytää uusia toimintaväyliä. Tämä oli kiinnostava ja innostava kokeilu”, Jaana Koskenniemi sanoo.

Virpi Pitkänen muistuttaa, että kaikissa opiskelijaryhmissä tärkeintä on luoda hyvä ja rento ilmapiiri heti alkuun – ja huumorille pitää olla tilaa. ”Paras alku opiskelulle on, jos jokainen kokee itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi omana itsenään”.

Työtä ja toivoa

Hanke on tähän mennessä työllistänyt 29 romania, joista 7 on osallistunut SDO:n koulutukseen. Toukokuussa järjestetään vastaavanlainen koulutus, ja suunnitelmissa on koulutus myös syksylle 2019. Työtä ja toivoa -keikkapoolin työllistämistä tai valmentamista romaneista 4 on saanut työtä avoimilta työmarkkinoilta, muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivasta. Kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Emmaus Helsinki ry, Helsingin Diakonissalaitos sekä Osuuskunta Työtä ja toivoa, joka myös huolehtii kaikista työsuhteeseen liittyvistä asioista. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Lue lisää Työtä ja toivoa -hankkeesta

 

Diakonissalaitoksen tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 – 2023

Euroopan romanikysymys on nostettava agendalle suomen EU-puheenjohtajakauden aikana. Romanit ovat Euroopan Unionin suuriin etninen vähemmistö, ja heidän asemansa syrjittynä vähemmistönä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen. Suomella on pitkä kokemus romanipolitiikasta. Työ jatkuu edelleen Suomessa, mutta on välttämätöntä nostaa esiin romanien ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset EU-tasolle puheenjohtajakautemme aikana.

Kerjääminen on poistettava kaduilta tarjoamalla liikkuvalle väestölle vaihtoehtoisia ansaintakeinoja. Kerjäämistä ja siihen liittyviä ilmiöitä ei ratkaista kriminalisoinnilla, vaan rakentamalla liikkuvalle väestölle pitkäjänteisesti mahdollisuuksia työllistymiseen oikeilla työmarkkinoilla. Muutos vaatii työtä sekä Suomessa että kansainvälisenä yhteistyönä lähtömaissa.

Lue lisää hallitusohjelman tavoiteista

Hallitusohjelmatavoitteet pähkinänkuoressa

Romanien kansallispäivää vietetään 8.4.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit