Vaikuttavuus palveluiden pitkäjänteisen rahoituksen perustana

11.4.2019

Hankerahoitukset ovat erinomainen väline kehittää innovatiivisia ratkaisuja visaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, toteaa Vesa Sarmia.

Hankkeissa voidaan perinteistä palvelutuotantoa paremmin kokeilla uusia toimintatapoja, ottaa riskejä uusien toimintamallien kehittämiseksi ja myös epäonnistua. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Vamos on hankerahoitusten kautta onnistunut kehittämään vaikuttavia palveluratkaisuja yhteiskunnan marginaaliin ajautuneille nuorille.

Jotta hankkeissa kehitetyt onnistuneet toimintamallit voisivat siirtyä menestyksekkäästi tuotantoon, tarvittaisiin hanketoiminnan tulosten analysoinnin tueksi valtakunnallinen arviointimekanismi. Sitä hyödyntäen kunnilla ja kuntayhtymillä olisi mahdollisuus tietoperusteisesti ottaa käyttöön ja hankkia vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja. Tämä edellyttää, että rahoitettavaksi valituilta hankkeilta vaadittaisiin yhteisesti hyväksyttyjä vaikuttavuuden arvioinnin kriteerejä.

Palveluiden kohdentaminen ja vaikuttavuuden arviointi nuorten palveluissa

Jotta nuoret saisivat tarvitsemiaan palveluita tarkoituksenmukaisella intensiteetillä, tarvittaisiin kentälle yhdenmukaiset menetelmät hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointiin. Niiden ohjaamana esimerkiksi lyhytkestoista ohjausta ja neuvontaa tarvitsevat saisivat kohdennetusti uravalmennusta, tukea opintoihin siirtymiseen ja työllistymiseen joustavasti matalan kynnyksen palvelupisteistä.

Niille, joiden hyvinvointi ja toimintakyky on heikko, voitaisiin tarjota intensiivistä ja rinnalla kulkevaa psykososiaalista valmennusta tarvelähtöisesti, jotta hyvinvointi paranisi ja edellytykset siirtyä jatkopoluille vahvistuisivat.

Palveluiden vaikuttavuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon nuorten hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä tapahtuneiden muutosten lisäksi vaikutukset palveluiden käyttöön, tulonsiirtoihin ja kansantuloon. Kun nuori suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen tai siirtyy palkkatyöhön, voidaan ennustaa muutosta työuran kestossa ja palvelujärjestelmän käytössä sekä kulutuksen kautta aiheutuvissa dynaamisissa vaikutuksissa kansantalouteen. Esimerkiksi Vamos-jaksoihin vuonna 2018 sijoitettu resurssi tuottaa valmennuksen tuloksena sijoituksen noin yhdeksänkertaisesti takaisin seuraavan viiden vuoden aikana, kun kokonaisvaikutus julkiseen talouteen otetaan huomioon.

Tiedolla johtaminen

Nuorten syrjäytymisen merkittävä vähentäminen ja sen ylisukupolvisiin mekanismeihin tarttuminen ei ole mahdoton tehtävä. Suomessa on käytössä riittävästi dataa ja tutkimustietoa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisen pohjaksi. Ratkaisut eivät edellytä merkittäviä menolisäyksiä julkiselle sektorille, mutta tehokkaiden ratkaisujen toteuttamiseksi tarvitaan tietoperusteisia toimia ja vaikuttaviksi todettujen toimintamallien laajempaa hyödyntämistä.

Pelkästään vaikuttavien palvelukonseptien vahvistaminen ei kuitenkaan riitä, sillä nuorten tilanteen merkittävä parantuminen edellyttää systeemistä muutosta koko palvelujärjestelmässä. Tämä edellyttää parannuksia moniammatillisten rakenteiden johtamiseen ja palveluntuottajien yhteistoimintaan.

Samaan aikaan tarvitaan toimia 1) vanhemmuuden tukemiseksi, 2) sektorirajat ylittävän palveluintegraation vahvistamiseksi ja 3) toisen asteen koulutuksen pudokkuuden vähentämiseksi.

Peruskoulun varaan jäämiseen liittyviä ongelmia ei ratkaista pelkästään oppivelvollisuusikää pidentämällä, sillä pudokkuutta ei voida hallita yhteiskunnallisella kontrollilla. Jos nuoren hyvinvointi ja toimintakyky eivät ole 2. asteen opintojen edellyttämällä tasolla, velvoite ei auta jatkamaan opinnoissa. Tässäkin yhteydessä monimutkaisen yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen edellyttää riittävän kattavaa kokonaistilanteen analyysia ja tietoon perustuvia toimenpiteitä.

Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, joten palveluidenkin on pysyttävä muutoksessa mukana. Järkevällä tavalla palveluista kerätty vaikuttavuustieto tuottaa reaaliaikaista ja systemaattista analyysia laadun varmistamiseksi ja kehittämisen tueksi.

Vesa Sarmia, kehittämispäällikkö
Vamos ja työllisyys
Helsingin Diakonissalaitos

 

Lue lisää Vamoksesta

 

Diakonissalaitoksen tavoitteet hallitusohjelmaan 2019–2023: Suomella on varaa ja osaamista pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista nuorista.

 

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit