Ehtoollisleipiä on tehty Diakonissalaitoksella jo 93 vuotta

18.4.2019

Ehtoollisleipiä on tehty Diakonissalaitoksella Kuva ehtoollisleivistä.

Ehtoollinen on juhla-ateria, jossa leivän ja viinin katsotaan edustavan Jeesuksen ruumista ja verta. Seurakunta muistaa ehtoollisella Kristuksen ristillä antamaa kertakaikkista uhria. Ehtoollinen on kiitosateria, jossa kiitetään Jumalaa luomisen lahjoista ja Kristuksen sovitustyöstä. Kristillinen jumalanpalvelus on syntynyt pääsiäisen ja sen synnyttämän ylösnousemususkon johdosta.

 

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 93 vuotta siitä, kun ehtoollisleipien valmistaminen aloitettiin Helsingin Diakonissalaitoksella. Miten tämä toiminta sai alkunsa?

Vuonna 1913 tuli Diakonissalaitokselle oppilaaksi sisar Aino Miettinen. Hän sairastui talvella 1914. Toipilasaikanaan sisar Aino luki paljon diakoniakirjallisuutta mm. Pohjoismaisten ja monien Keski-Euroopan diakonissalaitosten historioita ja toimintakertomuksia. Tällöin hän huomasi, että monien laitosten toimintaan kuului ehtoollisleipien valmistaminen. Monen muun kelvollisen idean kanssa tämäkin asia jäi hänen mieleensä kytemään, mutta siihen palattiin konkreettisesti vasta vuosia myöhemmin.

Käytännön oppia Tukholman laitokselta

Jokaisella ulkomaanmatkallaan sisar Aino pyrki kaiken muun ohella tutustumaan diakonissalaitoksen ehtoollisleipien valmistamoihin. Näissä hän oppi käytännössä kaikki valmistuksessa tarvittavat tiedot ja niksit. Hän oppi tuntemaan koneet ja laitteet. Hän myös selvitti, mistä niitä voi hankkia. Tukholman laitoksella hän oli muutaman päivän tekemässä ehtoollisleipiä oppiakseen työn käytännössä.

Vuonna 1926 sisar Aino alkoi aktiivisesti toimia tässä asiassa laitoksella. Ja niin johdossa olevat henkilöt päättivät ehtoollisleipien valmistamisen aloittamisesta. Koneet ja laitteet tilattiin Saksasta. Taiteilija Ebba Masalin kaiversi mallin – krusifiksin – ehtoollisleipärautaan.

Pihala-rakennuksen ullakkokerrokseen sisustettiin huone työn aloittamiseksi. Yksi sisar Ainon periaatteista oli: ”Alkaapa mitä tahansa, on pistettävä itsensä likoon”. Näin kävi tässäkin asiassa. Hän tunsi ainoana valmistustavan ja hänen oli itse aloitettava ehtoollisleipien valmistus.

Aikaa sisar Ainolla ei juuri ollut ja niin työ tehtiinkin ”iltatöinä” oppilaitten avustamana ja joskus illat venyivät pitkälle yöhön.

Ensimmäinen tilaus armeijalle

Diakonissalaitoksen julkaisemassa Viesti-lehdessä ilmoitettiin ehtoollisleipien valmistuksen aloittamisesta ja vähitellen alkoi tilauksia tulla. Ensimmäinen tilaus tuli Suomen armeijalta, sotarovasti Malin tilasi 20 000 ehtoollisleipää.

Useita vuosia ehtoollisleipiä valmistettiin tilapäisvoimin, kunnes vuonna 1939 työstä tuli vastaamaan ensin sisar Hilma Juutilainen 20 vuoden ajaksi ja hänen jälkeensä lukuisia muita sisaria.

Sisarten aika ehtoollisleipien valmistamon johdossa päättyi 1970-luvun alkupuolella. Tuolloin oli jo vuosia ehtoollisleipien valmistamossa ollut vakituisena työntekijänä rouva Katri Wikholm, joka teki elämäntyönsä tällä alalla jääden eläkkeelle vuonna 1996.

Ehtoollisleipien valmistus siirtyi  laitoksen keskuskeittiön tiloihin ja emännän alaisuuteen. Siellä hoidettiin myös tilausten vastaanotto ja yhteydet seurakuntiin.

Valmistusvälineet lähes 100-vuotiaita

Ehtoollisleivät valmistetaan edelleen Diakonissalaitoksella. Keskuskeittiötä ei enää ole vaan toiminnasta vastaa Fazer Amica. Valmistuksessa käytetään samanlaisia välineitä kuin toiminnan alkaessa. Ehtoollisleipiä valmistuu kertapaistolla levy, jossa on 38 ehtoollisleipää. Ne leikataan levystä irti leikkurilla yksi kerrallaan. 1970-luvun lopulla kokeiltiin myös leikkuria, joka leikkasi koko levyn leivät yhdellä kertaa. Tulos ei ollut tyydyttävä ja seurakunnista tuli paljon negatiivista palautetta ehtoollisleipien laadusta. Niinpä siirryttiin takaisin vanhan leikkurin käyttöön. Nyt laitteistoa ollaan uusimassa.

Taikina, jossa ehtoollisleivät tehdään, on pysynyt myös vanhan reseptin mukaisena: 1 litra vettä ja 600 grammaa hienon hienoja vehnäjauhoja. Taikina tehdään valmiiksi jo illalla seuraavaa päivää varten.

Vuonna 1927 ehtoollisleipiä valmistettiin 178 000 kappaletta. Seuraavana vuonna määrä nousi 215 500:aan ja 1945 ylitettiin jo puolen miljoonan raja. Parina viime vuosikymmenenä ehtoollisleipiä on tehty vuosittain  runsaat kaksi miljoonaa kappaletta.

Teksti: Eira Pulkki, toimitus Jaana af Hällström

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit