Liikkuvalle väestölle ihmisarvo ja perusoikeudet

7.5.2019

Euroopan romanien ihmisoikeudet ovat EU:lle suuri haaste Suomen heinäkuussa alkavalla puheenjohtajakaudella. Mutta haaste on otettava vastaan rohkeasti ja vastuullisesti. Toimialajohtaja Marja Pentikäinen ehdottaa, että romaniväestö otetaan mukaan kehittämistoimintaan.

Liikkuvan väestön hätämajoitus päättyi Helsingissä 1.5. Vapun päivänä. Olimme pitäneet edellisellä viikolla heidän kanssaan yhteisökokouksen, jossa kerroimme hätämajoituksen päättymisestä. Ihmiset reagoivat asiaan pettyneenä ja loukkaantuneina. Heräsi monia kysymyksiä: ”Kuinka voimme mennä likaisina ja kylmissään työpaikalle? Kuka ostaa meiltä lehtiä? Saammeko leiriytyä jonnekin?” jne.

3.5. aamulla näen pihassani lunta ja totean kukkani paleltuneen. Harmittaa. Ajatukseni siirtyvät liikkuvan väestön aamuun. Siihen, kuinka ihmiset ovat kylmissään taivasalla. Ihmisarvo, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat hyvin erilaisia työntekijällämme Magdalla ja minulla. Magda työskentelee kokemusasiantuntijana päiväkeskuksessamme Helsingin Diakonissalaitoksella. Hän on onnellinen työpaikastaan ja haluaisi tulla töihin siistinä, nukutun yön jälkeen.

Magda on tullut Romaniasta Suomeen ansaitsemaan toimeentuloa ja elantoa perheelleen Romaniaan. Aluksi hän kerjäsi, keräsi pulloja ja kävi keikkatyössä siivoamassa. Nyt hän on saanut määräaikaisen työsopimuksen kokemusasiantuntijana. Hän on hyvä ja luotettava työntekijä. Hän rahoittaa perheensä elantoa ja talon rakentamista Romaniassa.

Magdan perheen talon valmistuminen ei kuitenkaan ratkaise perheen ongelmaa. Romanien asuntotilanne on niin Romaniassa kuin muuallakin Euroopassa todella vaikea. Romaniassa asuntoja ei ole, jos on, niitä ei vuokrata romaneille. Ei ole myöskään varaa ostaa maata kaavoitetulta asuntoalueelta. Talo rakennetaan kaavoittamattomalle maalle, jossa ei tietenkään ole minkäänlaista kunnallistekniikkaa. Myös maan omistusoikeudet ovat epäselviä. Tämä tarkoittaa, että perheellä on kaiken aikaa häätöuhka.

Asunnottomuus aiheuttaa paperittomuutta; kun ei ole osoitetta, ei voi olla myöskään missään kirjoilla. Näin ollen henkilöt eivät kuulu sosiaali- eivätkä terveydenhuollon piiriin. Äiti ei uskalla myöskään mennä synnyttämään sairaalaan. Vaikka synnytys tapahtuisi sairaalassa, lapsi ei saa virallista syntymätodistusta, koska äidillä ei ole kuntalaisuutta. Tästä syystä lapsi perii äidin aseman; hänelläkään ei ole syntymätodistusta eikä kuntalaisuutta.

Euroopan romanien ihmisoikeudet nostettava keskusteluun

Romanien paperittomuus omassa kotimaassaan, Euroopassa, on monen kohdalla todellisuutta. Tämän todellisuuden jälkeen on kovin vaikea päästä kouluun, opiskelemaan tai työelämään. Ei jää muuta mahdollisuutta kuin kerjääminen.

Suomessa on osattu hoitaa romanien perusoikeudet ja -asiat kuntoon. Monet kokevat, että romanien asiat ovat Suomessa parhaiten maailmassa, vaikka paljon onkin vielä tehtävää.

Suomesta tulee 1.7. EU:n puheenjohtaja Romanian jälkeen. Meillä on merkittävä mahdollisuus nostaa Euroopan romanien ihmisoikeudet agendalle. Polarisaatioon on puututtava. Mustalaisviha on todellisuutta, johon on kiireesti reagoitava.

Tarvitaan kohdennetut toimenpiteet erilaisille romaniyhteisöille: lapsille, tytöille, naisille jne. Erityishuomio tulee kiinnittää romaniyhteisöjen sisällä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Romaniväestön on päästävä mukaan kehittämistoimintaan. Voisiko Euroopan unioni ottaa oppia ja hyödyntää jotain esimerkiksi suomalaisesta uudesta kansallisesta lapsistrategiasta (Valtioneuvoston julkaisu 2019:4)?

Euroopan romanien ihmisoikeudet ovat Suomen puheenjohtajakaudella suuri haaste EU:lle, mutta haaste on otettava vastaan rohkeasti ja vastuullisesti. Suomella on tarjottavanaan hyvä esimerkki ja malli siitä, miten sen oman romaniväestön asiat on hoidettu. EU-lainsäädännön avulla pitää edistää romanien oikeuksia, koska vain näin voidaan tavoittaa kaikki EU-maat.

Helsingin Diakonissalaitos haluaa, että kerjääminen poistetaan kaduilta tarjoamalla liikkuvalle väestölle vaihtoehtoisia ansaintakeinoja.
Lue lisää hallitusohjelmatavoitteistamme

Eurodiaconia on yhdessä jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa, muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen, kanssa huolissaan siitä, että romanien ja haavoittuvassa asemassa olevien EU:n liikkuvien kansojen osallistamisen edistämisessä on eri puolilla Eurooppaa edistytty vain vähän. Eurodiaconian julkilausuman voit lukea tästä

 

Katso video, jossa toimialajohtama Marja Pentikäinen kertoo, mitä Eurooppa hänelle merkitsee, ja miksi EU-vaaleissa äänestäminen on tärkeää.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit