Työllistämishankkeet ja Hoiva loivat yhdessä mahdollisuuksia maahanmuuttajanaisille

17.5.2019

Maryam tervehtii nojatuolissaan lepäilevää asukasta iloisesti ja käynnistää imurin. Otteissa näkyy jo tottumusta, taitoa sekä iloa hyvin tehdystä työstä. Vielä viisi kuukautta sitten Maryam oli pitkäaikaistyötön. Kuudentoista Suomessa asutun vuoden jälkeen hänellä ei ollut koskaan ollut täällä työpaikkaa.

Maahan muuttaneet naiset ovat yksi vaikeimmin työllistyvistä ryhmistä yhteiskunnassamme. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan tuetaan jo monin tavoin. Kielikurssit, valmennukset ja opinnot luovat pohjan osaamiselle ja niiden tärkeyttä ei saa väheksyä. Tukitoimista huolimatta moni ei kuitenkaan työllisty pysyvästi, vaikka usealla alalla Suomessa kärsitään työvoimapulasta.

Myös Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:ssä tunnistetaan työvoimapula. Hoivan kotihoidon yksikönjohtaja Anna-Liisa Arjama kertoo, että avustavaan työhön on vaikea löytää työntekijöitä, vaikka työstä selviää myös vähemmällä kielitaidolla.

”Työntekijöistä on käsinkosketeltava pula”, hän kuvailee. ”Samaan aikaan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen on Hoivan arvojen mukaista ja tukee säätiön perustehtävää”, Arjama kertoo.

Diakonissalaitoksella ja Hoivalla onkin pitkät perinteet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja epätasa-arvon vähentämisessä.

Uusia mahdollisuuksia työn laadusta tinkimättä

Miten siis tarjota työtä ja mahdollisuuksia vaikeasti työllistyville henkilöille ja samalla turvata omaa työvoiman saantia tulevaisuudessa – työn laadusta ja liikevoitosta tinkimättä?

Katseet kääntyivät organisaation omien työllistämishankkeiden suuntaan. Lyhyiden keskusteluiden jälkeen Diakonissalaitoksen maahanmuuttajanaisten työllistymistä tukeva The Nice Work Project ja Euroopan liikkuvaa väestöä työllistävä Työtä ja Toivoa -hanke lähtivät innolla mukaan yhteistyöhön ja lupautuivat etsimään sopivia hakijoita omista asiakkaistaan ja tukemaan heitä työsuhteen alkumetreillä.

Alusta alkaen oli selvää, että työnantajan asenne ja kyky nähdä työntekijöiden uudenlainen avun tarve olivat avainasemassa hankkeiden ja Hoivan välisessä yhteistyössä. Kun työntekijällä on vielä puutteellinen kielitaito ja tuskin lainkaan kokemusta suomalaisesta työelämästä, rohkeus rekrytoida ei aina riitä, vaan työnantajan on osattava järjestellä työtehtävät ja perehdytys siten, että uusi työntekijä pysyy mukana.

Tällä rohkeudella ja työnantaja-asenteella löytyi työpaikka myös Maryamille. Työkokemuksen puutteesta ja vielä vähäisestä kielitaidosta huolimatta Hoivalla uskaltauduttiin palkkaamaan positiivinen ja motivoitunut nainen. Työskentely aloitettiin työparityöskentelynä, jolloin Maryam sai rauhassa opetella siivoustyötä kokeneemman työparin kanssa. Työparityöskentely ansiosta kotihoidon työ onnistui ilman ajokorttia ja kartanlukutaitoa.

Tähän mennessä Diakonissalaitoksen hankkeiden kautta työsuhteen Hoivalla on aloittanut jo 5 henkilöä ja yhteistyö jatkuu. Hankkeiden työntekijät tuntevat asiakkaansa ja osaavat suositella työtä kiinnostuneille hakijoille. Yllätyksiltä ei kuitenkaan aina vältytä, sillä suomalaisessa työkulttuurissa vaatimukset ovat kovat. Hankalissa tilanteissa hankkeiden työvalmentajat ovat voineet toimia tukihenkilönä ja sparrata asiakkaitaan.

”Olemme muun muassa rohkaisseet kysymään neuvoa, tukeneet intran käytössä ja selvittäneet väärinkäsityksiä”, The Nice Work Projectin työvalmentaja Anneli Miekk-oja kertoo.

Työnantajan asenne ratkaisee

Työ kotihoidossa on haastavaa, ja vaikka Maryam sai hyvää palautetta asiakkailta, tuntui jatkuvasti vaihtuva työympäristö vaativalta. Ongelmia yritettiin ratkoa niin esimiehen kuin The Nice Work Projectin työvalmentajan avulla, mutta vähitellen kävi selväksi, ettei kotihoidon työ motivaatiosta huolimatta sopinut Maryamille.

Sekä työnantaja että Maryam toivoivat kuitenkin työsuhteen jatkuvan, ja työnantajan asenne ja kyky järjestellä työtä uudelleen joutuivat todelliseen testiin. Koeajan puitteissa työsuhteen purku olisi ollut näennäisesti helpoin ratkaisu. Tähän ei kuitenkaan ryhdytty, vaan Maryamin esimiehet istuivat alas pohtimaan, minkälaisissa työtehtävissä tämän olisi helpompi toimia.

Aurinkoinen ja sosiaalinen Maryam päätettiin perehdyttää kotihoidon sijaan hoivakodin siivoustehtäviin, joissa hän saisi toimia osana isompaa työyhteisöä. Ensimmäisinä työviikkoina panostettiin perehdytykseen, jolloin Maryam oppi uudet työtehtävät heti kunnolla. The Nice Work Projectin työvalmentaja kulki jälleen ensimmäiset päivät tukena ja apuna. Pian työ alkoikin sujua työnantajan toiveiden mukaisesti, ja Maryam itse kertoo viihtyvänsä uusissa työtehtävissä, joten järjestelyt olivat kaikkien näkökulmasta onnistuneet.

Jokaisen työntekijän polku on erilainen. Maryamin tarina on erinomainen esimerkki siitä, kuinka työn uudelleen järjestelyllä, sopivien tehtävien etsimisellä ja riittävällä perehdytyksellä joustava työnantaja varmisti itselleen sitoutuneen työntekijän – ja antoi tälle samalla mahdollisuuden osallisuuteen ja toimeentuloon.

”Hankkeiden tarjoaman yhteistyön vuoksi olemme rohkeampi rekrytoija. Tiedämme myös, että työelämänkin on joustettava. Olennaista on, että asiakkaansa hyvin tunteva työnantaja osaa paloitella työkokonaisuudet ja löytää sellaiset työtehtävät, joissa ei tarvitse niin hyvää kielitaitoa. Toisaalta kielitaidon kehittyessä rohkaisemme työntekijöitämme opiskeluunkin esimerkiksi oppisopimuksella, jolloin voimme tarjota jatkomahdollisuuksia vaikkapa lähihoitajan töihin. ” Arjama kiteyttää yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet.

Maryamin nimi on muutettu.

The Nice Work Project ja Työtä ja Toivoa saavat rahoitusta Euroopan Sosiaalirahastolta.

Teksti: Aino Bain

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit