Vaikuttaville nuorten palveluille pysyvää rahoitusta

29.5.2019

Tarvitsemme valtakunnallisen arviointimekanismin, jolla hyvät toimintatavat todennetaan. Vaikuttaviksi havaitut keinot tulee voida siirtää hankerahoituksesta jatkuvan rahoituksen piiriin.

Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos tarjoaa kahdeksalla paikkakunnalla intensiivistä yksilö- ja ryhmävalmennusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole työtä tai opiskelupaikkaa. Vamos on toiminut yli kymmenen vuotta ja tavoittanut yli 10000 nuorta. Kuten moni muu palvelu, myös Vamos toimii pääosin määräaikaisella rahoituksella, vaikka sen positiiviset vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä julkisen talouden säästöihin ovat kiistattomat.

Vuonna 2018 Vamoksen valmennuksessa oli yli 2300 nuorta, joista yli 60 % oli 18–24-vuotiaita. Valmennuksen jälkeen yli puolet jatkoi koulutus- ja työurille. Hieman alle puolet nuorista oli pelkän peruskoulun varassa, ja joka kolmas oli saanut toisen asteen tutkinnon, mutta ei ollut työllistynyt sen jälkeen. Vamokseen nuoret ohjautuivat pääsääntöisesti aikuispsykiatrian tai aikuissosiaalityön kautta.

Nuori on Vamoksessa keskimäärin kahdeksan kuukautta. Valmennus voi alkaa yksilövalmennuksena nuoren kotoa, jonka jälkeen nuori siirtyy ryhmävalmennukseen. Nuori saa oman valmentajan, joka työskentelee tavoitteellisesti nuorta kuunnellen ja nuoren tarpeista käsin. Taustalla on usein pitkään jatkuneita ongelmia ja osattomuutta, jolloin pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tuo ratkaisua nuoren arkeen. Vamos integroi muut palvelut – esim. Kelan, sosiaalityön, lääkäripalvelut – nuoren ympärille. Helsingissä nuori voi myös käydä peruskoulun loppuun Vamoksen tiloissa. 

Vamos vahvistaa luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen

Vamoksessa mitataan nuoren toimintakyvyn muutosta. Seurantatiedon mukaan Vamos vahvistaa erityisesti luottamusta, itsevarmuutta ja edistää mielenterveyttä sekä uskoa työ- koulutuspoluille siirtymiseen. Tyypillisesti Vamokseen tulevilla nuorilla on haasteita eri elämän aluilla, ja he hyötyvät intensiivisestä nuorilähtöisestä kuntoutuksesta. Useiden ongelmien kanssa kamppailevat nuoret toivovat matalan kynnyksen palveluja. He tarvitsevat kokonaisvaltaista ja tarpeesta lähtevää tukea. Myös monialainen yhteistyö on tärkeää.   

Vamos-tositarinoita

Irma (nimi muutettu) oli ollut lastensuojelun asiakas pienestä alkaen. Isä oli kuollut Irman ollessa alle kouluikäinen. Peruskoulussa häntä kiusattiin, ja hän yritti hakea apua, mutta kukaan ei kuunnellut. Pikkuhiljaa poissaoloja kertyi yhä enemmän. Lopulta Irma erotettiin peruskoulusta. Sen jälkeen hän jäi neljän seinän sisään moneksi vuodeksi. Lopulta psykiatri kertoi myös Vamos-palvelusta. Vamos oli ensimmäinen paikka, jossa Irma koki tulleensa kuulluksi. Irma on ollut Vamoksen asiakkaana puolitoista vuotta. Tällä hetkellä Irma hakee tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Lauri (nimi muutettu), 28, käytti vielä joitakin vuosia sitten huumeita; oli käyttänyt jo yli 10 vuoden ajan. Hänen koulunsa loppui peruskoulun seitsemännellä luokalla. Hän päätyi Vamokseen aikuissosiaalityön kautta. Muutos ei tapahtunut heti, mutta pian hän huomasi, että hänestä todella välitettiin. Peruskoulusta on tällä hetkellä enää muutama kurssi suorittamatta. ”Täällä ihmiset eivät katso vinoon, vaan saan olla mitä olen” Lauri kertoo. Lauri on löytänyt myös toiveammattinsa Vamoksen aikana.

Leila (nimi muutettu) oli hakenut työtä tuloksetta useita kuukausia. Hän koki elämänsä olevan aivan sekaisin Vamokseen tullessa. Vamoksessa hän sai tukea uravalmennuksesta, joka keskittyy nuoren vahvuuksiin ja kokonaiselämäntilanteeseen. Valmentaja tuki Leilaa työn haussa ja selkeytti sitä, mistä muualta Leila voisi hakea apua. Neljän kuukauden kuluttua Leila sai työn ja pohtii nyt lisäkouluttautumista.

Yhteiskunnalliset vaikutukset näkyviksi

Vamos on rakentanut yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan ennustemallin. Keskimäärin kahdeksan kuukautta kestävän intensiivisen Vamos-jakson toteuttaminen yhdelle nuorelle maksaa 3 000–3 500 euroa. Kun vaikutuksia arvioidaan koko työuran mitassa, yhden työhön ja koulutukseen kiinnittyneen nuoren osalta vaikutukset julkiseen talouteen ovat noin 290000 euroa.

Vuonna 2018 palvelussa päättäneiden asiakastiedon perusteella Vamos-palvelut tuottavat noin 7,4 miljoonan euron vuosittaisen kokonaisvaikutuksen julkiseen talouteen ensimmäisen viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että valmennusjaksoihin sijoitettu resurssi tuottaa panostuksen noin yhdeksänkertaisesti takaisin viidessä vuodessa, kun kokonaisvaikutus julkiseen talouteen otetaan huomioon. Laskelmissa on huomioitu palvelun vaikutuksen vuosittainen vähenemä ja muiden palveluiden vaikutukset. 

Nuoriin investoitu raha tulee takaisin

Me-säätiön laskelmien mukaan Suomessa on hieman yli 60000 syrjässä olevaa nuorta. Valtakunnallisesti arvioilta 20000 nuorta elää elämäntilanteessa, jossa he tarvitsevat Vamoksen kaltaista tehostettua tukea. He hyötyvät intensiivisestä tuesta kohti koulutus- ja työelämän polkuja, missä riittävä kuntoutuksellinen näkökulma on huomioitu. Tukemalla nuoria nyt ehkäistään myös heidän tulevien lastensa syrjäytymistä. Pitkällä aikavälillä tämän ryhmän huomioiminen tuo myös suurimmat julkistalouden säästöt. 

Nyt pysyvyyttä päin

Kaikkein vaikeimmassa asemassa elävien 20000 nuoren intensiiviseen tukemiseen ja nuorilähtöiseen palveluintegraatioon tarvitaan noin 60 miljoonaa euroa seuraavien vuosien aikana. Tämä raha tulee takaisin tulevina vuosina julkisten palveluiden säästöinä, verotuloina sekä talouden dynaamisina vaikutuksina, kun nuoret siirtyvät koulutus- ja työurille. Lisäksi on huolehdittava vaikuttavien hankkeiden siirtämisestä jatkuvan rahoituksen piiriin. Tämä ei arviomme mukaan vaatisi merkittäviä lisäresursseja, sillä jo nyt hankerahaa saavat projektit, joiden toiminta on tosiasiallisesti jatkuvaa. Kyse on pitkälti uudelleenkoordinoinnista.

Hyvinvointivaltiona Suomen tulee kantaa vastuuta nuoristamme. Meillä on jo osaamista ja valmiita ratkaisuja, joilla voidaan katkaista ylisukupolvista syrjäytymistä. Jos haluamme, voimme jo nyt tarjota mahdollisuuden ihmisarvoiseen huomiseen jokaiselle nuorelle. Lue tästä  ehdotuksemme toimenpiteiksi.

Terhi Laine
palvelualuejohtaja, VTT
Vamos ja työllisyys
Helsingin Diakonissalaitos

Blogi on julkaistu myös osana Me-säätiön Arki ensin -ohjelmaa , jonka tavoitteena on katkaista ylisukupolvinen syrjäytyminen.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit