Suomella on varaa ja velvollisuus olla vieraanvarainen

31.7.2019

Yksikönjohtaja Mika Paasolainen

Vieraanvaraisuuden käsite on meille kaikille tuttu. Se opetetaan meille jo lapsena. Vieraille pitää olla vieraanvaraisia, vaikka tulisivat kutsumatta. Vieraanvaraisuus tarkoittaa, että osoitetaan toiselle ihmiselle tämän olevan tervetullut. Että hän on tervetullut kotiimme tai alueelle, jota hallinnoimme.

Vieraanvaraisuudella rakennetaan suhdetta, joka synnyttää luottamusta. Vanha sananlasku ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” pitää paikkansa.

Kohtelemalla vierasta arvostavasti ja kunnioittavasti hän vastavuoroisesti haluaa osoittaa meille samaa. Vieraanvaraisuuteen liittyy myös ajatus pyyteettömyydestä. Se että ei odoteta toiselta maksua tai muuta korvausta vieraanvaraisuudesta.

Vieraanvaraisuus saa uuden merkityksen, kun muutetaan hieman näkökulmaa ja katsotaan vieraanvaraisuutta yhteiskunnan näkökulmasta. Ulkomaalaisia kohtaan vieraanvaraisuus ei enää olekaan samalla tavoin kaikille tarjolla. Turistit ovat ok, koska he tuovat maahan rahaa. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset herättävätkin jo enemmän vastustusta. Heidät koetaan kutsumattomina vieraina, jotka ovat vain ottamassa ja joilta on turha odottaa vastavuoroisuutta. Kuitenkin nämä ihmiset tulevat kulttuureista, joissa lahjojen antaminen ja toisen huomioiminen on erityisen arvokasta.

Vieraanvaraisuus on myös avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomi on viime vuosina tiukentanut oleskeluluvan saamisen perusteita ja laista on poistettu säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Turvapaikkapäätöksiäkin on tehtailtu ennätystahtia.

On hienoa, että uudessa hallitusohjelmassa vuosittaista kiintiöpakolaisten määrää on nostettu nykyisestä 750 pakolaisesta 850:een ja myös turvapaikkapäätöksen prosessia halutaan nopeuttaa.

Sillä vieraanvaraisuus tarkoittaa myös tätä: maahanmuuttopolitiikkaa, joka tunnustaa ihmisten arvon, on valmis auttamaan hädänalaisia ja uudelleen rakentamaan tulijoiden luottamusta ihmisyyteen.

Suomella on seuraavien kuukausien aikana loistava mahdollisuus nostaa ihmisoikeudet esiin myös koko Euroopan unionin alueella. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa mainitaan tahto tehdä kestävää ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Me Helsingin Diakonissalaitoksella haluaisimme nähdä, että Suomi ottaisi aktiivisen roolin Itä-Euroopan romanien ihmisoikeuksien edistäjänä.

Suomella on varaa ja velvollisuus olla vieraanvarainen. Niin omien rajojensa sisällä kuin aktiivisena vaikuttajana koko Euroopassa.

Mika Paasolainen, yksikönjohtaja
Helsingin Diakonissalaitos

Helsingin Diakonissalaitos haluaa, että Suomi ottaa romanien ihmisoikeuksien parantamisen EU-puheenjohtajakautensa tavoitteeksi. Lue lisää tavoitteistamme

 

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit