Lupta Femeilor -näyttely antaa äänen liikkuvan väestön naisille

3.10.2019

Lupta Femeilor -näyttely antaa äänen Itä-Euroopan romaninaisille.

Lupta Femeilor tarkoittaa naisten taistelua, ja se on myös vuosi sitten Helsingissä alkaneen ainutlaatuisen taideprojektin nimi. Taiteilija Katriina Haikalan ja seitsemän liikkuvaan väestöön kuuluvan naisen yhteisprojektin lopputulos on esillä Helsingissä 4. – 31.10. ”Kun näin näyttelyn valokuvat, olin ihan että wow! En olisi koskaan osannut kuvitella, että kuvista tulee niin hienoja”, projektissa mukana ollut romaninainen Rodica Isabela Avram sanoo. 

 

I ask myself many times why is the world so full of hate? Why people hate and what are they hating? We are all the same: I have a heart and we all have a heart. I have a soul and we all have a soul.

Näin sanoo romanialainen Rodica Isabela Avram, yksi seitsemästä romaninaisesta, joka kertoo oman tarinansa ”Lupta Femeilor” -näyttelyssä. Kyseessä on ainutlaatuinen taideprojekti, joka on esillä Kulttuurikeskus Caisassa, Helsingissä, lokakuun ajan, 4. lokakuuta alkaen.

”Lupta Femeilor” on syntynyt taiteilija Katriina Haikalan, tuottaja Anna Miettisen ja seitsemän romanainaisen – Elena Diman, Maria Caldararun, Ioana Silionin, Rodica Isabela Avramin, Gina Stanescun, Gabriela Bancutan ja Mariana Dinun – yhteistyönä. Se antaa äänen Romaniasta Suomeen tulleille naisille, jotka usein nähdään täällä pelkästään kerjääjinä, uhreina tai rikollisina.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Diakonissalaitoksen, Suomen kulttuurirahaston, AVEKin ja Helsingin kaupungin kanssa.

Projekti sai alkunsa naisten omasta aloitteesta

”Lupta Femeilor” -projekti sai alkunsa syksyllä 2018 romaninaisten omasta aloitteesta. Myös projektin nimi, joka on romaniaa ja tarkoittaa naisten taistelua, syntyi naisten ideoinnin tuloksena.

”Naiset halusivat tulla nähdyksi uudenlaisessa valossa, henkilöinä, joilla kaikilla on oma tarinansa. Tätä naisten toivetta kunnioittaen olemme toteuttaneet tämän taideprojektin”, tuottaja Anna Miettinen kertoo.

Projekti lähti liikkeelle työpajoista, ja projektin taiteellisena lopputuloksena on syntynyt videoteos, seitsemän vahvaa muotokuvaa naisista sekä 400 valokuvaa, jotka naiset ottivat omasta arjestaan. Näistä kuvista noin 40 on esillä näyttelyssä. Projektin työskentelyssä käytettiin taidelähtöisiä metodeja, sillä viisi seitsemästä projektiin osallistuneesta naisesta on luku- ja kirjoitustaidottomia.

”Annoimme naisille digitaaliset kamerat, joilla he kuvasivat arkeaan viikon ajan. Autoimme heitä ymmärtämään kameran käyttöä ja valokuvauksen perusteita, mikä innosti heitä dokumentoimaan arkeaan ja näkemään sen kuvaamisen arvoisena”, Katriina Haikala kertoo.

Naiset kertovat tulevaisuudenhaaveistaan ja arjestaan Suomessa

Videoteoksessa romaninaiset kertovat olosuhteista, jotka ovat pakottaneet heidät jättämään lapsensa kotimaahan ja lähtemään etsimään parempaa tulevaisuutta toisaalta. Naiset valottavat myös arkeaan Suomessa, puhuvat rakkaudesta ja tulevaisuuden toiveistaan sekä siitä miten he tulevat kohdatuiksi Helsingin kaduilla.

“Naisten tarinat avaavat meille ikkunan heidän elämäänsä, ja mahdollistavat ymmärtämisen sekä myötäelämisen ennakkoluuloisen hämmennyksen ja pelon sijaan. Ryhmämme naisilla on selkeät suunnitelmat tulevaisuuden varalle, ja he ovat valmiita sekä taistelemaan että kärsimään saavuttaakseen nuo tavoitteet. Syrjivistä, ankarista elinolosuhteista huolimatta naiset eivät ole lannistuneet, vaan halu rakentaa parempaa huomista lapsille ja perheelle on valtava. Toisenlainen tulevaisuus rakentuu jokapäiväisten ponnistelujen avulla. Työskentely projektissa on vahvistanut näkemystäni siitä, mikä merkitys toivolla on elämää kannattelevana voimana”, taiteilija Katriina Haikala sanoo.

”Kun näin näyttelyn kuvat, olin ihan että wow! En olisi koskaan osannut kuvitella, että kuvista tulee niin hienoja”, projektissa mukana ollut romani Rodica Isabela Avram sanoo.

”Tämä oli hieno ja tärkeä projekti, sillä saimme nyt ensimmäisen kerran mahdollisuuden puhua asioista, joita me naiset kohtaamme kadulla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun meiltä kysyttiin”, projektissa mukana ollut Elena Dima sanoo.

Diakonissalaitos on jo pitkään tukenut Euroopan liikkuvaa väestöä sekä lähtömaissa Romaniassa ja Bulgariassa että Suomessa. Se muun muassa ylläpitää liikkuvalle väestölle tarkoitettua päiväkeskus Hirundoa, jossa Itä-Euroopan romanit voivat käydä syömässä eväitä, peseytyä ja pestä pyykkiä. Diakonissalaitoksen tavoitteena on, että kerjääminen poistetaan kaduilta ja liikkuvalla väestöllä olisi mahdollisuus ansaita toimeentuloa työtä tekemällä.

Lupta Femeilor -näyttely Caisan galleria, kulttuurikeskus Caisa (Kaikukatu 4 B) 4.10.– 31.10.


Avoinna arkisin klo 9–19 ja lauantaisin kello 10–19. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lue lisää tekemästämme romanityöstä

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit