Jokainen ihminen kohdataan kokonaisuutena

Jokainen kadulla kohdattu ihminen voi olla juuri se henkilö, jolle Tukialus on ensimmäinen apua tarjoava taho. Tukialus pyrkii auttamaan kaikkia kohtaamiaan ihmisiä. Joskus avuntarve on ratkaistavissa konkreettisesti ruuan, juoman tai puhtaiden pistosvälineiden kautta. Joskus auttaminen tarkoittaa sitä, että kohdattu ihminen ohjataan ja tarvittaessa saatetaan oikean palvelun piiriin.

Tukialuksen yhteistyöverkostojen kautta voidaan auttaa erilaisten haasteiden kanssa painivia henkilöitä silloinkin, kun he eivät kuulu juuri Tukialuksen kohderyhmään. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun kohdataan hyvin nuoria ihmisiä, henkilöitä, jotka ovat kirjoilla jossain muussa kunnassa tai kaupungissa, maahanmuuttajia sekä ihmisiä, joilla ei ole akuuttia päihdeongelmaa vaan joiden ongelmat koostuvat esimerkiksi asunnottomuuden ja köyhyyden tuomista haasteista.

Tukialuksen toiminta mahdollistaa asiakkaan kohtaamisen kokonaisuutena. Kohtaamisissa ei tarvitse rajata ongelmia tai onnistumisia. Monissa palveluissa voidaan keskittyä vain yhden asian hoitamiseen. Terveydenhuollon palveluissa ei luonnollisestikaan selvitellä asuntoasioita, eikä sosiaalipalveluissa voida ottaa kantaa asiakkaan terveydentilaan. Tukialuksen toiminnassa nämä rajapinnat usein hämärtyvät, sillä kohtaamisissa asiakkaat voivat tuoda esiin kaikki heidän elämässään yhteen kietoutuneet asiat. Meillä on mahdollisuus nähdä, miten elämäntilanteen haasteet limittyvät toisiinsa ja miten ne vaikuttavat ihmisen elämään tai kykyyn hoitaa asioita. Me näemme kuinka ongelmat viranomaisten kanssa asioimisessa vaikuttavat päihteiden käyttöön tai kuinka päihteidenkäyttö on vaikuttanut kykyyn hoitaa asioita viranomaisten kanssa. Toisaalta näemme myös sen, kuinka ongelmat lähtevät purkautumaan elämäntilanteen kohentuessa ja ongelmien ratketessa yksi kerrallaan. Näemme, miten jokainen hyvä kohtaaminen lisää luottamusta siihen, että asiat voivat järjestyä.

Mahdollisuus kohdata ihmiset ja erilaiset elämäntilanteet kokonaisuutena tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden tarkastella ihmisiä ja yhteiskuntaa laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi palvelujärjestelmän kynnysten tarkastelu asiakkaan näkökulmasta auttaa hahmottamaan niitä esteitä, joita järjestelmä asettaa asiakkaille. Samaan aikaan pystymme hahmottamaan hyvin niitä palveluita, jotka tukevat ja kannattelevat tai tarjoavat oikea-aikaista ja kohdennettua apua juuri meidän kohderyhmämme ihmisille.

Palvelujärjestelmän kynnykset – Tukialus vahvistaa luottamusta

Palvelujärjestelmän kynnykset ovat monille kohtaamillemme ihmisille todellisia. Usein kynnys syntyy siitä, että palvelujärjestelmä ei ole aukoton. Aina tarvittavaa tai sopivaa palvelua ei ole olemassa, mutta palvelujärjestelmä harvoin joustaa tai tarjoaa vaihtoehtoja. Palvelujärjestelmä kehittyy olemassa olevien tarpeiden perusteella, mutta Tukialuksen kohderyhmän ihmisten tarpeet harvoin nousevat esiin julkisessa keskustelussa tai mediassa. Toki viime aikoina on keskusteltu pistohuoneiden tarpeellisuudesta ja C-hepatiittihoidon suosituksista, mutta käytännön toimenpiteitä ei välttämättä tapahdu siinä määrin, että ihmiset katutasolla laaja-alaisesti hyötyisivät niistä. Muutokset ovat myös hitaita, jolloin katutasolla saattaa syntyä kokemus siitä, ettei ongelmiin reagoida ollenkaan. Yhtenä Tukialuksen tehtävänä onkin ollut luottamuksen vahvistaminen myös siihen, että päihdehoito kehittyy jatkuvasti ja palvelujärjestelmän aukkoihin pyritään keksimään ratkaisuja ammattilaisten ja viranomaisten taholta jatkuvasti.

Hoitopolkujen haasteet

Tukialus-hankkeen kohderyhmän ihmisten arkeen kytkeytyvä ja usein esiin nouseva kysymys on opiodikorvaushoitoon pääsy. Kaikkein haavoittuvammassa asemassa ovat kadulla elävät päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Asunnottomuus, päihteiden sekakäyttö, mielenterveysongelmat, fyysiset sairaudet ja vammat, jatkuvassa kriisissä eläminen ja eriasteiset käsittelemättömät traumat sekä niiden kertymä laskee usein kognition tasoa ja tekee arjenhallinnasta erittäin haastavaa. Korvaushoitoon pääsy vaatii sitoutumista sovittuihin tapaamisiin ja niihin liittyviin sääntöihin, sopimuksiin sekä ehtoihin.

Edellä mainituista syistä korvaushoidon arviointijaksot venyvät herkästi kuukausien mittaisiksi tai ne keskeytyvät. Arviointijakson aikana katuelämä ei odota. Sovittuja aikoja ei muisteta tai niihin ei päästä. Puhelimet vaihtuvat tai niitä varastetaan. Päädytään seksuaalisen, muun fyysisen tai vakavan henkisen väkivallan uhriksi tai tekijäksi. Päädytään sairaalaan, vankilaan tai muutetaan toiselle paikkakunnalle. Kadulla liikkuvat aineet aiheuttavat infektioita ja muita perusterveyteen liittyviä asioita ei jakseta hoitaa, yleiskunto heikkenee ja edessä voi olla pitkiä sairaalajaksoja. Erilaista turvattomuutta on paljon ja tavallisten arkisten asioiden hoitaminen vie suurimman osan voimavaroista.

Kun arvio pitkittyy tai se keskeytyy, löytyy Tukialus-kohderyhmän ihmisillä ymmärrystä usein heikosti tai sitä on liikaa. Kyky käsitellä pettymyksiä on kriisissä olevalla ihmisellä usein heikko. Tämä johtaa herkästi itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja ongelmien syvenemiseen. Prosessin alusta aloittaminen pelottaa, koska pettymyksien aiheuttamat ajoittain vakavat seuraukset jäävät usein mieleen traumaattisina. Käsittelemättömät traumaattiset kokemukset eivät suojaa uusilta traumaattisilta kokemuksilta, päinvastoin. Kierre on haastava ihmiselle itselleen ja häntä auttaville ammattilaisille.

Tukialus ja muut tarjolla olevat palvelut tekevät parhaansa. Ihmisten kannattelemisesta ja tukihenkilönä mukana olemisesta on merkittävää höytyä. Kuukausiksi venyvissä prosesseissa se on kuitenkin usein riittämätöntä. Ihminen pitäisi saada turvaan. Rahan tekeminen laittoman riippuvuutta aiheuttavan aineen hankkimiseksi altistaa usein terveyttä ja henkeä uhkaaville tekijöille. Ilmeisistä haitoista huolimatta ilman kemikaalia eläminen tuntuu useista tässä elämän vaiheessa täysin sietämättömältä. Tästä näkökulmasta tarvittaisiin näiden marginaalissa elävien ihmisten kohdalla uudenlaista ajattelua ja tapaa toimia, mikä vastaisi paremmin heidän haasteisiinsa.

Tukialus toimii tulkkina terveyspalveluissa

Terveydenhuollon palveluissa, kuten päivystyksessä ja terveysasemilla asioiminen on Tukialuksen kohderyhmän henkilöille usein erittäin vaikeaa. Useilla kohtaamistamme ihmisistä on negatiivinen kuva siitä, kuinka heihin suhtaudutaan terveydenhuollon ammattilaisten taholta. Myös epäonnistuneet päivystyskäynnit ja hoidon tai lääkityksen saamisen vaikeudet nousevat katukohtaamisissa esiin lähes päivittäin. Aina asiakkaita ei oteta hoitoon perusterveydenhuollossa. Näin voi käydä vaikka hammaslääkärissä, jos hampaita ei suostuta hoitamaan potilaan päihtymystilan vuoksi. Pistosinfektioiden hoitamatta jättäminen on johtanut vakaviin tulehduksiin, joskus jopa amputaatioihin. Vaikka päihdesairaan hoito voi olla joskus haastavaa, pitäisi palveluissa huomioida paremmin päihdesairaan ihmisen oikeus hoitoon ja oikeanlaiseen lääkitykseen, sekä kunnioittavaan ja arvostavaan kohteluun. Päihteidenkäyttö saattaa hidastaa hoitoon hakeutumista, tästä syystä esimerkiksi päihdesairaan henkilön kipuun pitäisi reagoida heti, kun hän tulee vastaanotolle. Hoitohenkilökunnan pitäisi pystyä erottamaan sairauden tai kiputilan aiheuttamat oireet päihteiden aiheuttamista. Tässä auttaa ihmisen kohtaaminen ja kuunteleminen.

Katukohtaamisissa puramme sitä vastarintaa, mikä monilla on terveyskeskukseen tai päivystykseen lähtemistä kohtaan. Joskus kuitenkin saamme ihmisen lähtemään lääkärin vasta siinä vaiheessa, kun kunto on jo romahtanut ja tulehdusarvot ovat nousseet vaarallisen korkealla. Terveydenhuoltojärjestelmään liittyy paljon pelkoja ja ennakkoluuloja. Ihmisillä saattaa olla huoli siitä, että sairaalassa heidät pakotetaan tekemään jotain vastoin heidän omaa suostumustaan. Monilla on toimenpiteisiin liittyviä pelkoja. Kokemus omasta toimijuudesta, itsemääräämisestä ja omista oikeuksista on heikohkolla pohjalla, eikä läheskään aina syyttä. Aikaisemmista negatiivisista kokemuksista, ennakkoluuloista tai peloista johtuen monet kohtaamistamme ihmisistä haluavat ottaa Tukialus-työntekijän asiointikäynneille mukaan. Terveydenhuollon palveluissa toimimme tulkkina asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Me huolehdimme siitä, että asiakas tulee kuulluksi ja toisaalta huolehdimme siitä, että ammattilaiselta tuleva tieto ja ohjeet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tarvittaessa istumme päivystyksessä odottamassa, että henkilö on tutkittu ja asianmukainen hoito aloitettu.

Terveydenhuollon palveluissa asioidessa Tukialuksen työntekijä voi muun muassa auttaa selventämään päihdesairauden luonnetta terveyspalveluiden henkilökunnalle, jolloin hoito saadaan toteutettua päihtymyksestä huolimatta. Vakavasta päihdesairaudesta kärsivä ihminen ei välttämättä pysty toimimaan ilman päivittäistä lääkettään, etenkään jos edessä on toimenpiteitä, jotka pelottavat, ahdistavat tai huolettavat. Päihteettömyysvaatimus johtaakin usein siihen, että hoito pitkittyy ja hoitamattomat sairaudet saattavat pahentuessaan vaatia pitkiäkin aikoja osastohoidossa.

Naiset ovat turvattomassa asemassa

Kolmasosa päihteitä käyttävistä henkilöistä on naisia. Päihteitä käyttävät naiset ovat monella tapaa heikossa asemassa. Tukialuksessa olemme halunneet kiinnittää erityistä huomiota naisten kokemaan turvattomuuteen, väkivaltaan ja hyväksikäyttöön. Päihteitä käyttäviä naisia ei lähtökohtaisesti oteta turvakoteihin. Vaikka monet naiset ovat jatkuvasti alttiina väkivallalle, ei heille ole tarjolla turvallista yösijaa edes silloin, kun väkivallan tekijänä on puoliso. Ammattilaisen voi olla vaikea tuntea tekevänsä parhaansa, kun palvelujärjestelmä ei vastaa olemassa olevaan ongelmaan.

Raskaana olevia päihteitä käyttäviä naisia kohdataan kadulla jonkin verran, sillä noin kuusi prosenttia äideistä käyttää päihteitä. Normaaliraskauden seurantaan kuuluu neuvolakäyntejä ja raskauden tiivis seuranta. Päihdesairaus saattaa haastaa ammattilaiset, koska äiti ei välttämättä sitoudu hoitoon tai raskauden seurantaan. Tavoitteena on toki saada nämä henkilöt nopeasti avun ja oikeiden palveluiden piiriin. HAL-poliklinikat tarjoavat raskaana oleville päihteitä käyttäville naisille tietoa ja pyrkivät motivoimaan päihteettömyyteen. Kaikilla ei kuitenkaan ole halua päihteettömyyteen, eikä riittävää tietoa raskausaikaisen päihteiden käytön lapselle aiheuttamista haitoista. Pitkä päihteettömyysjakso saattaa jo ajatuksen tasolla pelottaa ja ahdistaa. Joskus olisi tärkeää, että avun tarjoaminen voitaisiin aloittaa matalan kynnyksen palveluiden kautta. Näin raskaana olevaa henkilöä voitaisiin tukea edes jollain tasolla, esimerkiksi huolehtimalla siitä, että hän on turvassa, saa tarvitsemaansa huolenpitoa ja terveydenhoitoa sekä pääsee yöksi nukkumaan muuallekin kuin kadulle. Ehkä hän tätä kautta sitoutuisi myös muihin palveluihin.

Raskaana oleva päihteitä käyttävä nainen on erityisasemassa palveluiden suhteen ja esimerkiksi korvaushoitoon pääsy onnistuu HAL-poliklinikoiden kautta. Joissakin tilanteissa palveluiden saaminen saattaa kuitenkin vaikeutua raskauden myötä: esimerkiksi Helsingin kaupungin hätämajoitukseen ei oteta raskaana olevia naisia. Raskaana olevat naiset ohjataan sosiaali- ja kriisipäivystykseen, josta ei kuitenkaan vakavasti päihdesairaille henkilöille löydy asuntoa. Käytännössä päihdesairaan raskaana olevan asunnottoman naisen pitää hakeutua aikuissosiaalityön kautta oman sosiaalityöntekijän puheille ja yrittää sitä kautta saada kriisiasunto. Tässä prosessissa voi kulua pitkäkin aika, sillä sosiaalityöntekijälle ei välttämättä saa käyntiaikoja, joten akuuttiin tilanteeseen ei kriisiasunnoista löydy ratkaisua. Turvakotikaan ei Helsingissä ole ratkaisu, jos päihteiden käyttö on jatkuvaa. Tampereella jokainen tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Tampereella päihteitä käyttävä raskaana oleva nainen ohjataan lähtökohtaisesti aina Päiväperhoon, jossa on kohtaamispaikka, 24h kriisiosasto sekä perheiden osastohoito. Toistaiseksi Tampereella ei rajata ketään automaattisesti pois turvakodista siksi, että on päihtynyt tai käyttää päihteitä.

Asunnottoman elämä on turvatonta

Ihmisten hätä on joskus käsin kosketeltavissa. Vaikka asunnottomuuteen on löydetty monia hyviä ratkaisuja ja hätämajoitusta on kehitetty, yöpyy moni Tukialuksen kohtaamisista ihmisistä silti kaduilla, roskakatoksissa, yleisissä WC-tiloissa, rappukäytävissä ja puistoissa. Samoissa paikoissa syödään, huolehditaan hygieniasta, pidetään parisuhdetta yllä ja yritetään ansaita rahaa. Asunnottoman elämä on turvatonta ja unet jäävät lyhyiksi. Kun koko omaisuus kulkee repussa, on vaarana, että se häviää. Asunnottomat henkilöt ovat alttiina katuväkivallalle ja moni joutuukin toistuvasti seksuaalisen hyväksikäytön, pahoinpitelyjen tai ryöstöjen uhriksi.

Osa asunnottomista henkilöistä pääsee välillä yöksi sukulaisten, ystävien tai tuttavien luokse, jolloin on mahdollista nukkua hetken aikaa rauhassa. Usein nämä jaksot ovat valitettavan lyhyitä. Aina kaveriporukka ei tarjoa turvaa ja monet asunnottomat joutuvat yöpymään paikoissa, joissa päihteiden käyttö on runsasta. Etenkin naisilla on runsaasti kokemuksia siitä, että majapaikan hintana saattaa olla seksuaalinen koskemattomuus.

Käytännössä asunnoton elää päivän kerrallaan, pääse harvoin lepäämään tai pesulle, ei voi valmistaa lämmintä ruokaa itse, eikä voi säilyttää tavaroitaan missään. Tukialus pyrkii auttamaan kaikessa missä voi: ohjaa palveluihin, saattaa tarvittaessa, tarjoaa ruokaa ja muuta huolenpitoa. Talvella asunnottomia lämmittävät repuista löytyvät lahjoituksina saadut asusteet ja kuuma keitto. Kesällä jaetaan enemmän hygieniapakkauksia, kuten puhdistuspyyhkeitä, terveyssiteitä, voiteita, deodorantteja, hammasharjoja ja -tahnaa sekä ruokaa ja juotavaa.

Yhteiskunnallisten ongelmien lisäksi asunnottomien määrää lisää se, että usein palvelusta toiseen pitää siirtyä kadun kautta. Palvelujärjestelmä ei aina pysty turvaamaan palveluiden jatkumoa, jonka turvin esimerkiksi päihdesairas henkilö voisi siirtyä katkolta jatkokuntoutukseen ja jatkokuntoutuksesta asumispalveluyksikköön tai muun tuetun asumisen piiriin. Palvelut eivät sellaisinaan sovellu kaikille ja moni valitsee asunnottomuuden kotiintuloaikojen ja puhallutusten sijaan.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä edes viimesijaiseen palveluun, hätämajoitukseen. Henkilö voidaan rajata ulos hätämajoituksesta häiriökäyttäytymisen takia, jolloin mitään vaihtoehtoista ratkaisua tai yösijaa ei ole. Etenkin ilmojen kylmetessä tämä aiheuttaa monille kadulla toimiville ammattilaisille päänvaivaa. Olisikin hyvä löytää toimiva ratkaisu tämäntyyppiseen asunnottomuuteen. Voitaisiinko asiakas ohjata hätämajoituksesta esimerkiksi selviämisasemalle, josta hän voisi palata takaisin majoitukseen, kun kunto on parempi? Tai voidaanko hänet ohjata jonkun muun palveluntuottajan luokse? Joskus ammattilaistenkin on vaikeaa keksiä oikeaa tapaa auttaa, mutta Tukialuksessa luotamme siihen, että hyvien yhteistyöverkostojemme tuella voimme löytää ratkaisut myös haastavimpiin ongelmiin ja kriisitilanteisiin.

Kirjoittaja: Tukialus-tiimi