Yhteistyö tuo työtä ja toivoa liikkuvalle väestölle – silti työtä on jäljellä valtavasti

20.11.2019

Tällä viikolla juhlitaan 30-vuotiasta lapsen oikeuksien sopimusta, mutta niin kauan kuin sopimuksen toimeenpano ei koske romanilapsia, emme voi juhlia. Jotta romanien – niin lasten kuin aikuistenkin – ihmis- ja perusoikeudet toteutuisivat, tarvitaan yhteistyötä ja tahtoa. Tämä resepti on toiminut Helsingissäkin, toimialajohtajamme Marja Pentikäinen kirjoittaa. 

Romanit ovat Euroopan unionin suurin etninen vähemmistö. He ovat köyhimmistä köyhimpiä ja elävät Euroopan maissa usein yhteiskunnasta syrjäytettyinä. Mustalaisviha on todellisuutta myös viranomaisten ja päättäjien taholta. Heidän ihmisoikeutensa ja ihmisarvonsa ovat kaukana niistä perusarvoista, joita Euroopan unionin tulisi jäsenmaissaan valvoa.

Kysyimme syksyn aikana kuudelta Suomen europarlamentaarikoilta, kuinka romanien asema ja ihmisoikeudet saataisiin kuntoon. Vastauksia saimme viideltä: Teuvo Hakkaraiselta, Heidi Hautalalta, Miapetra Kumpula-Natrilta, Sirpa Pietikäiseltä ja Nils Torvaldsilta.

Kysyimme muun muassa mitä EU:n tulisi tehdä Itä-Euroopan romanien eli liikkuvan väestön aseman parantamiseksi.

Neljässä vastauksessa tulee vahvasti esille, että Euroopan unionin on yhteisesti luotava selkeä strategia, säännöt ja vastuut. Muuten asiat eivät etene oikealla tavalla. Rahat, jotka EU antaa romanien koulutukseen tai terveydenhoidon järjestämiseen, pitää käyttää näihin palveluihin eikä esimerkiksi valtakunnan tieverkoston kehittämiseen. Edustajat ehdottavat EU-maalle sanktioita ja budjettimäärärahojen eväämisiä, jos maassa ei noudateta EU:n määräyksiä.

Vastauksissa ilmenee myös se tosiasia, että rakenteisiin puuttuminen on välttämätöntä. Romanien syrjintä on jatkunut vuosisatoja, eivätkä maat noudata perus- ja ihmisoikeuksia. Syrjintä on tänä päivänä rikos.

Asiat edistyvät, kun tehdään yhteistyötä ja on tahtoa sekä asennetta

Vietämme tällä viikolla lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlaa. Tiedämme, että lukuisten romanilasten perusoikeudet eivät toteudu; he elävät absoluuttisessa köyhyydessä ja menevät nukkumaan nälkäisinä tämän päivän Euroopassa. Heidän vanhempansa joutuvat etsimään toimeentuloa kaukaa kotimaistaan. Niin lapset kuin aikuisetkin taistelevat paremman arjen ja tulevaisuudentoivon puolesta.

Lasten oikeuksien sopimus on ollut tärkeä ja edistänyt eurooppalaisia ihmisoikeuksia, mutta niin kauan kuin sen toimeenpano ei koske romanilapsia, emme voi juhlia tilannetta. Jos romanilasten oikeuksien toteutuminen halutaan mahdollistaa, se tarkoittaa myös aikuisten ihmis- ja perusoikeuksien toteutumiseen sitoutumista. Tähän työhön toivon meidän jokaisen sitoutuvan.

Totta on, että yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa niin Euroopan unionin tasolla kuin paikallisestikin. Asiat eivät etene, jos ei ole yhteistä tahtoa eikä oikeaa asennetta. Helsingissä olemme päässeet liikkuvan väestön asioissa runsaan kymmenen vuoden aikana merkittävällä tavalla eteenpäin.

Hyvä yhteistyö Helsingin kaupungin eri toimialojen kanssa, Helsingin seurakuntayhtymän, Emmauksen ja Diakonissalaitoksen kesken on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Vuoropuhelu myös liikkuvan väestön kanssa on välttämätöntä, jotta monet epäselvät tilanteet saadaan korjatuksi. Keskustelu, yhdessä tekeminen ja toimijuus ovat avainasioita työn kehittämisessä. Tässä työssä myös liikkuvalla väestöllä on tärkeä roolinsa. Suomen romanipolitiikan menestystarina liittyy siihen, että viranomaiset, romanit, yhteisöt ja järjestöt ajavat asiaa yhdessä eteenpäin, istuvat samaan pöytään ja asettavat yhteisiä tavoitteita.

Moni romani on päässyt palkkatyöhön, mutta paljon on vielä tehtävää

Aiemmin romaneilla oli mahdollisuus ansaita elantoaan vain kerjäämällä ja pulloja keräämällä. Iso Numero -lehden myynti toi ensimmäisen mahdollisuuden ansaita omalla työllään toimeentuloa.

Onneksi olemme saaneet luotua ja kehitettyä uusia toimeentulon edellytyksiä jo monelle liikkuvan väestön ihmiselle. Työtä ja toivoa -hankkeen kautta usea on päässyt ensimmäiseen palkkatyöhönsä. Elämälle on tullut erilainen merkitys, kun kuuluu johonkin ja on osa jotain kokonaisuutta. Tämä tuo iloa niin romaneille kuin työntekijöillekin.

Vähitellen asenteet ovat muuttumassa ja pääkaupunkiseudulla ollaan valmiita ottamaan romanityöntekijä siivoamaan, puutarhaan, luomaan lunta, rakennukselle, keittiöön jne. Kerjääminen on voinut jäädä vähemmälle. Tämä on hyvä alku, mutta paljon on vielä tehtävää. Romanien ihmisarvoa ja perusoikeuksia rakennetaan yhdessä.

Marja Pentikäinen
Toimialajohtaja, diakonia ja sosiaalinen vastuu
Diakonissalaitos

 

Voit tukea Itä-Euroopan romanien toimeentuloa ostamalla heiltä joulukortteja tai joulukalenterin. Romanit myyvät kortteja ja kalentereja kaduilla pääkaupunkiseudulla.
Lue lisää Toisenlaisista joulukorteista

Keikkapooli-palvelu työllistää romaneja, jotka tekevät sen kautta mm. kotisiivouksia.
Lue lisää Keikkapoolista

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit