Lastensuojelussa tarvitaan kaikenlaisia perheitä

17.1.2020

Tapio Tähtinen kirjoittaa blogissa lastensuojelun perhehoidosta ja kysyy, miten onnistutaan rekrytoimaan perhehoitajia sekä miten tuetaan heidän toimimistaan vaativassa jaetun vanhemmuuden tehtävässä.

Kuvassa on Dikaonissalaiotksen Lapsi- ja perhepalveluiden johtaja Tapio Tähtinen.

Lastensuojelun perhehoidosta tuli ensisijainen sijaishuollon muoto vuoden 2012 alussa. Tavoitteena tuolloin tehdyssä lakimuutoksessa oli, että lapsen sijaishuolto järjestettäisiin laitoshuoltona vain, jos sitä ei voitaisi järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Tavoitteen toteutumisen turvaaminen edellytti perhehoidon toimintaedellytysten vahvistamista. Tällöin muun muassa vakiinnutettiin pakollinen ennakkovalmennus perhehoitajille sekä huolehdittiin perhehoitajien vapaisiin liittyvistä parannuksista.

Aloitimme Diakonissalaitoksella oman perhehoitomme kehittämisen samaan aikaan. Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen koti, ennakoitava ja tasapainoinen arki, jossa lapsen tarpeet tulevat huomioiduksi sekä taata mahdollisuus pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja kiintymyssuhteeseen.

Keskeisiä kysymyksiä silloin ja yhä edelleen ovat, miten onnistutaan rekrytoimaan perhehoitajia ja miten tuetaan heidän toimimistaan vaativassa jaetun vanhemmuuden tehtävässä? Miten huolehditaan lapsen oikeudesta pysyvyyteen ja vältetään sijoitusten katkeamiset? Jotta perhehoito voi Suomessa jatkossa olla yhä vahvemmin ensisijainen sijaishuollon muoto, vaatii tämä kaikilta toimijoilta aktiivista kehittämisotetta.

Tutkimukset ja kokemusperäinen tieto antavat tietoa siitä, mitkä seikat edistävät sijoitusten pysyvyyttä. Liian moni sijoitus perhehoidossa katkeaa. Pysyvyyttä edistää:

  • Lapsen tarpeiden ja perhehoitopaikan mahdollistaman hoidon hyvä yhteensovittaminen eli sopivan perhehoitopaikan löytäminen
  • Lapsi saa tarvitessaan riittävää psykiatrista hoitoa tai terapiaa sekä tukea koulunkäyntiin ja muuhun arkeen
  • Lapsen biologinen vanhempi saa riittävää tukea huostaanoton ja sijoituksen jälkeen sekä yhteydenpitoon ja yhteistyöhön sijaisperheen kanssa että lapsen hoitoon ja kasvatukseen
  • Sijaisvanhemmat saavat riittävää tukea.

Monikulttuurinen Suomi edellyttää sijaisperhetoiminnalta yhä parempaa monikulttuurisuuden tuntemista. Tarvitsemme kaikenlaisia perheitä – yksineläviä, pariskuntia, monikulttuurisia ja sateenkaariperheitä – sijaisperheiksi.  Tarjoamme sijaisperheille vahvan moniammatillisen tuen ja teemme yhteistyötä sijaisperheiden kanssa yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lapsen biologisen verkoston kanssa.

110 vuoden lastensuojelun kokemuksella olemme kehittämässä laadukasta perhehoitoa Suomessa.

Tapio Tähtinen

Kirjoittaja toimii johtajana Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhepalveluissa.

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit

¨