SOTE-uudistus on välttämätön ja kiireellinen

Diakonissalaitos on työskennellyt yli 150 vuotta heikommassa asemassa olevien väestöryhmien kanssa. Tutkimusten mukaan 10-20% vaikeimmista asiakkaista kuluttaa 80% järjestelmän resursseista. Suomen kansantalouden kestävyyden ja näiden kalliiden asiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon parantamiseksi SOTE-uudistus on välttämätön ja kiireellinen.

Hallituksen, kuntien ja kuntayhtymien tulee jatkaa palvelujärjestelmän kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi ja valinta- ja korvausperusteiden muuttamista tulos- ja vaikuttavuuspohjaisiksi. Palveluiden saatavuutta ja asiakkaan valintamahdollisuuksia tulee lisätä esimerkiksi laajentamalla palvelusetelin käyttöä.

Vaikka SOTE -uudistukset ovat vaikeita eikä kaiken ratkaisevia malleja saada ensi vaiheessa käyttöön, kriittistä uudistustyötä ei voi lykätä. Päättäjien on syytä pitää kiinni SOTE-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista vähentää eriarvoisuutta ja ehkäistä kustannusten nousua. Lisäksi heidän tulee hyödyntää viime hallituskaudella tehtyä kehitystyötä ja luoda perusraamit SOTEn kehittämiselle jo tällä hallituskaudella. Diakonissalaitos tulee mielellään mukaan kehittämään ja kokeiluihin.

Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan elämän parantaminen keskiöön

Pidämme välttämättömänä, että SOTE-uudistuksen keskiössä on asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys ja asiakkaan elämänlaadun parantaminen. SOTE-työllä on saatava aikaan muutakin kuin suoritteita mahdollisimman halvalla: on tuotettava mitattavia, asiakkaan kannalta olennaisia ja vaikuttavia hoitotuloksia sekä mahdollisuuksia elämässä etenemiseen. Asiakkaan on muututtava viranomaistoimien kohteesta osalliseksi, tekijäksi ja saamiensa palveluiden arvioijaksi.

Henkilökohtaisen budjetin mahdollisuus erityisesti runsastarpeisille asiakkaille

Henkilökohtaisen budjetin tulee olla riittävän suuruinen, jotta sillä voi kattaa palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli palveluseteliä käytetään vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluissa, joihin asiakkaalla on subjektiivinen oikeus, tulee setelin arvon olla asiakkaalle täysarvoinen ja kattaa palveluntuottajalle palveluntuottamisesta aiheutuvat tosiasialliset kustannukset. Runsastarpeisten, erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohdalla pitäisi säilyttää mahdollisuus palveluiden yksilölliseen räätälöintiin ja suorahankintaan. Elämän mittaisia palveluja tulisi järjestää ja hankkia pitkäjänteisesti.

Palvelusetelit laajasti käyttöön, jotta ihmiset pääsevät nopeasti tarvitsemaansa hoitoon

Paljon erilaisia palveluita ja tukea tarvitsevat asiakkaat tuntevat itse tilanteensa parhaiten. Monet voisivat hyödyntää palveluseteleitä jo nyt ja henkilökohtaista budjettia jatkossa saadakseen sopivaa ja oikea-aikaista hoitoa. Palvelusetelin nykyistä laajempi käyttö purkaisi jonoja parantaen palveluiden saatavuutta ja nopeuttaen asiakkaan palaamista töihin, kouluun, perheensä huoltajaksi, yhteisönsä toimijaksi tai veronmaksajaksi. Syrjään jääminen ei ole kenenkään etu – ei ihmisen, hänen lähipiirinsä eikä Suomen kansakunnan ja talouden.

Asiakkaan tietämystä saatavissa olevista palveluvaihtoehdoista ja palveluntarjoajista on lisättävä, myös nettivertailujen ja julkistettujen mittareiden avulla. Palveluohjaus tulee toteuttaa moniammatillisesti hyödyntäen yksityisten, 3. sektorin toimijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten asiantuntemusta. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että myös haastavimmat asiakkaat saavat laadukasta palveluohjausta ja tukea päätöksentekoon ja voivat valita heille sopivimman palvelutuottajan. Palvelusetelin arvon on oltava riittävä, jotta myös heikommin toimeentuleva ihminen saa setelillä palvelunsa ilman lisämaksua. Palvelusetelin päälle tulee toisaalta voida halutessaan ostaa lisäpalveluita, tai enemmän palveluita.

Laatua ja vaikuttavuutta on mitattava ja käytettävä päätöksenteossa

Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaessa ja kilpailutettaessa. Suoriteperustainen ostaminen tai halpa hinta eivät ole kokonaistaloudellisesti edullisimpia ratkaisuja. Erityisesti paljon palveluita käyttävän ihmisen elämäntilannetta täytyy tarkastella asiakaslähtöisesti ja tarjota kokonaisratkaisuja, jotka lisäävät osallisuutta ja vähentävät palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa.

Laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan jaettuja mittareita ja avointa dataa. Asiakkaan pitää pystyä vertailemaan palveluntuottajia läpinäkyvästi. Monituottajamallissa tietojen tulee olla kaikkien palveluntuottajien käytössä, jotta asiakkaan hoidosta saadaan kokonaisvaltaista, oikea-aikaista ja vaikuttavaa.

Kokonaisvaltaisia, integroituja ja innovatiivisia palveluratkaisuja – etenkin erityisryhmille

Integroiduista ”yhden luukun” SO+TE-palveluista hyötyvät etenkin ”kalliit” erityisryhmät, joiden ongelmat eivät ole selvärajaisia. Palveluiden ja erikoistuneiden ammattilaisten lisäksi tarvitaan palveluiden yhteensovittamista, rinnalla kulkijoita ja yhteisöä, joka kantaa.

Erikoistumista, innovaatiota ja 3. sektorin mukanaoloa tulee rohkaista lainsäädännössä. Palveluketjuissa tulee olla mukana toimijoita, jotka tuntevat erityisryhmien tarpeet ja voivat tuottaa heille sopivia, innovatiivisia ratkaisuja. Hankintaprosesseja tulisi kunnissa ja kuntayhtymässä uudistaa siten, että ne lisäävät vaikuttavuutta ja asiakkaan valinnanvapautta.

SOTE-uudistuksen tulee huomioida SO-palveluiden kehittäminen

Aikaisempi keskustelu SOTE-uudistuksesta keskittyi perusterveydenhuollon järjestämiseen ja erikoissairaanhoidon asiakasseteleihin. Kuitenkin kalleimmaksi ja haastavimmiksi tulevat ne 10 % asiakkaista, jotka käyttävät paljon sekä erikoissairaanhoitoa että sosiaalipalveluita, ja tuottavat yli 80 % nykykustannuksista.

  • Perustasolla ihmistä lähellä (terveyskeskuksessa tai SOTE-keskuksessa) tulee tarjota myös sosiaaliohjausta ja -palveluita.
  • Runsastarpeisille tulee rakentaa matalan kynnyksen palveluita, joissa sekä SO- että TE-palvelut yhdistyvät saumattomasti ja vaikuttavasti.
  • Asiakkaalle tulee tarjota mahdollisuus valita vaikkapa palvelusetelillä tarpeisiinsa sopivin palveluntarjoaja.
  • Korvaukset on määriteltävä niin, että paino on laadussa ja vaikuttavuudessa ja että vaativammasta hoidosta ja ”kalliista” asiakkaista saadaan suurempi korvaus. Vain kannattavuus mahdollistaa palveluntarjoajien toiminnan mukaantulon ja jatkuvuuden sekä rohkaisee tuottamaan palveluita myös runsastarpeisille asiakkaille.

SOTE-uudistus voi synnyttää uusia, kestävällä pohjalla olevia erikoistuneita palveluita ja luoda uusia keinoja auttaa vaativia asiakkaita.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit

¨