Lähteneet – valokuvanäyttely Helinä Rautavaaran museossa 3.3.–30.7.2020

3.3.2020

Lähteneet-näyttely, Karkotetut. Kuva: Katja Tähjä

Lähteneet-näyttely kertoo, millaista on lähteä ja saapua perille Eurooppaan sellaisella passilla, jolla viisumia on lähes mahdoton saada. Helinä Rautavaaran museon näyttely on avoinna ti klo 11–19, ke 11–19, to 11–20, pe 11–19, la 12–18, su 12–16. Museoon on vapaa pääsy. Museo sijaitsee Espoon keskuksessa, Kauppakeskus Entresse, Siltakatu 11, 02770 Espoo.

 

Lähtemiseen on syitä yhtä monta kuin on lähtijää. Tien päälle voi ajaa pelko tai toivo, rakkaus tai työ, uteliaisuus tai uhka. Lähteminen on päätös, joka muuttaa lähtijän elämän.

Myös Suomesta on lähdetty ja lähdetään. Aikoinaan suomalaiset suuntasivat Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin. Nytkin heitä elää maailmalla miljoonan verran.

Samaan aikaan kun Suomessa ollaan huolissaan kutistuvasta syntyvyydestä ja eläköitymisestä aiheutuvasta työvoiman vähentymisestä, lähellämme on ihmisiä, jotka haluaisivat juurtua uuteen kotimaahan, löytää työpaikan, perustaa perheen ja jatkaa harrastuksiaan.

Kun suomalainen nuori lähtee maailmalle, häntä kannustetaan tutustumaan uusiin tapoihin, ihmisiin ja kieliin. Ulkomailla asuminen on ansioluettelossa plussa. Miksi lähteminen näyttäytyy arveluttavalta, kun lähtijä on kotoisin muualta kuin länsimaista?

Viisumin saaminen tietyistä maista on vaikeaa, lähes mahdotonta. Mutta jos laillista väylää ei ole, ihmiset liikkuvat ilman viisumia. Rajavalvonta on suurta bisnestä, josta rahat käärivät uutta valvontatekniikkaa kehittelevä aseteollisuus ja salakuljettajat.

”Keskeytyneen matkan jälkeen ihmiset yrittävät päästä Eurooppaan uudelleen, näin käy usein myös karkotusten jälkeen. Valtioiden rajoja voi yrittää hallita, mutta ihmisten unelmia ei”, sanoo valokuvaaja Katja Tähjä.

Lähteneet-näyttelyssä on kahden valokuvaajan Anna Aution (s. 1980) ja Katja Tähjän (s. 1976) valokuvia, joita he ovat ottaneet vuosina 2008–2020. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuvaajat yhdistävät lähtemisen teemaa tarkastelevat teoksensa. Autio on kuvannut Italiassa ja Kreikassa Välimerellä hukkuneiden ihmisten omaisuutta. Esineet ovat todistusaineistoa uhrien tunnistamiselle.

Varmuus läheisen kohtalosta tärkeää

”Jokainen omaisensa menettänyt tietää, miten tärkeää on saada varmuus perheenjäsenensä kohtalosta”, sanoo Anna Autio.

Katja Tähjä on seurannut ilman oleskelulupaa eläviä paperittomia sekä Euroopasta karkotettuja ihmisiä ja heidän arkeaan. Anna Aution toisessa valokuvasarjassa on suomalaisia, joille pakolaisuus on yksi osa identiteettiä, historiaa ja elämäntarinaa, mutta ainoastaan yksi. Kolmekymppisten elämässä on koko ajan enemmän kaikkea muutakin.

Helinä Rautavaaran museo on Suomen ainoa toimiva etnografinen museo. Se muutti syksyllä Espoon keskukseen Entressen kauppakeskukseen, ja sen maksuttomiin näyttelyihin on nyt aiempaa vaivattomampi tutustua.

Kevään ja kesän mittaan Lähteneet-näyttelyn tiloissa on monenlaista ohjelmaa. Mahdollisuuksien seinä tarjoaa näyttelyvieraille suosituksia aktivoitumiseksi. Muutos voi alkaa äänestämisestä, vapaaehtoistoiminnasta tai järjestön rahalahjoituksesta.

Lähteneet-näyttelyn on tuottanut työryhmä, jossa valokuvaajien lisäksi on toimittajat Taina Tervonen ja Kaisa Viitanen sekä graafiset suunnittelijat Anne-Mari Ahonen ja Anna-Mari Tenhunen.

Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö, Grafia, Espoon kaupunki ja se on toteutettu yhteistyössä Diakonissalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Suomen Setlementtiliiton kanssa.

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit