Nuoret tarvitsevat tulevaisuustekoja

15.9.2020

Viime päivien uutiset ovat olleet huolestuttavaa luettavaa. Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi moni on vaarassa jäädä yhteiskunnassamme yksin ja syrjään. Erityisesti nuorille tulevaisuus näyttäytyy entistä epävarmempana, kirjoittaa Olli Holmström.

Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.

Olli Holmström

 

Palveluita supistetaan ja jonot pidentyvät. Moni menettää työnsä, lomautettujen määrä kasvaa ja yritysten konkurssit lisääntyvät. Nämä päivittäiset uutisotsikot luovat tulevaisuudenkuvaa meille kaikille, mutta ennen kaikkea itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille. Tulevaisuus näyttäytyy nuorille entistä epävarmempana.

Tilastojen mukaan nuorten asema työmarkkinoilla onkin heikentynyt. Työttömyys on nuorten keskuudessa merkittävästi yleisempää kuin vuosi sitten.  Tilastokeskuksen mukaan nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli heinäkuussa 16 prosenttia, mikä oli 6,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 17 300 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli yhteensä 54 000.

Myös elokuussa julkaistu TATin nuorten tulevaisuusraportti osoitti, että nuorten polarisaatiokehitys on kiihtynyt. Vaarana on, että Suomeen syntyy hyvin pärjäävien nuorten ryhmä ja ne, joilla menee entistä huonommin.  Julkistamistilaisuudessa puhunut Tatin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen sanoi, että nuorten polarisaatiokehityksen pysäyttäminen ja poistaminen on tämän vuosikymmenen yksi pirullisista haasteista. Tähän on helppo liittyä, vaikka haasteen pirullisuudesta haluan olla eri mieltä.

Pirullisiksi haasteiksi tai ongelmiksi nimitetään asioita ja ilmiöitä, joita on vaikea ymmärtää ja ratkaista. Nuorten polarisaatio tai syrjäytyminen ei ole sitä. Meillä on jo nyt hyvin tiedossa, että Suomessa on yli 60 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja näistä erityisessä syrjäytymisvaarassa noin 20 000 nuorta.  Tiedämme, että näiden nuorten auttaminen on täysin mahdollista.

Diakonissalaitoksella investoimme viime vuonna yli miljoona euroa 12 paikkakunnalla toimivaan nuorten Vamos-palveluun. Vamoksessa jokainen yllä mainituissa tilastoissa näkyvä nuori kohdataan yksilönä. Nuori saa oman työntekijän, jolla on aikaa tutustua häneen. Tukea saa niin arkeen kuin tulevaisuuden suunnitteluun. Vähitellen luottamuksen lisääntymisen myötä, nuoren on mahdollista löytää oma polkunsa kouluun tai töihin.

Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria auttavan Vamoksen työ on vaikuttavaa. Viime vuonna palvelun päättäneistä nuorista jopa 56 prosenttia ohjautui työllisyys- ja koulutuspoluille. Hyvistä tuloksista huolimatta emme voi olla tyytyväisiä. Diakonissalaitos, eikä mikään muukaan taho, kykene ratkaisemaan nuorten syrjäytymisen ongelmaa yksinään.

Ratkaisu on olemassa ja se on yksinkertainen. Se on yhteinen tahtotila asettaa nuoret päätöksenteossa etusijalle. Tässä myös yrityksillä työnantajina on merkittävä rooli. Koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa vastuuta nuorten työllistymisestä tulisi kantaa etenkin niiden yritysten, joilla menee hyvin tai edes kohtuullisesti.

Nuoret tarvitsevat harjoittelupaikkoja, kesä- ja keikkatöitä. He tarvitsevat positiivisia kokemuksia työelämästä, vieraanvaraisuutta, innostavia esikuvia sekä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Näitä mahdollisuuksia tarvitsevat etenkin ne nuoret, jotka ovat vaikeasti työllistyviä ja vaarassa jäädä yhteiskunnassa syrjään.

Olli Holmström

Kirjoittaja on Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja.

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit