Apua perheen arkeen ennen kuin ongelmat kasaantuvat liian suuriksi

21.9.2020

Markku Niskanen

Markku Niskanen

Diakonissalaitoksen Vamoksen valmentaja Petri Härmä tuo apua perheen arkeen.Vamoksen valmentaja Petri Härmä.

 

Diakonissalaitoksen Vamos ja SOS-Lapsikylä ovat keväästä alkaen tuottaneet uutta Perheen mukana -palvelua lapsiperheiden tueksi Itä-Helsingissä. Palvelu tuo apua perheen arkeen; lapsi saa pitkäaikaisen tukijan ja vanhempi apua työllistymiseen tai kouluttautumiseen. Vamoksen valmentaja Petri Härmän rooli on tukea perhettä kokonaisvaltaisesti ja erityisesti vanhempaa.

”Toimintamalli perustuu intensiiviseen yksilötukeen ja yhteisölliseen – ryhmämuotoiseen tukeen. Ne auttavat lasta, vanhempaa ja perhettä kiinnittymään palveluun ja heitä kantaviin verkostoihin”, Petri Härmä kuvaa palvelun toimintatapaa ja tavoitetta.

”Sovellamme Vamos-työotetta, joka rakentuu luottamuksen ja emotionaalisen yhteyden varaan. Työskentelemme tavoitteellisesti perheen vahvuuksiin keskittyen. Haluamme näin edistää perheenjäsenten omaa toimijuutta koulutuksen, työllistymisen ja mielekkään elämän suuntaan.”

Perheen mukana -palvelun rahoitus on vaikuttavuusinvestointi SIB – lyhenne  sanoista Social Impact Bond, joka on uudenlainen tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Perheen mukana -palvelua toteutetaan osana Lapset SIB Helsinki -hanketta, jota rahoittaa FIMin hallinnoima rahasto.

Perheet ohjautuvat palveluun Helsingin kaupungin SIB-sosiaaliohjaajien toimesta. Tavoitteena on saada palvelun piiriin kymmeniä perheitä vuosittain. Tällä hetkellä Perheen mukana -palvelu on asemoitunut Mellunkylään ja Vuosaareen. Mikäli palvelupilotin tulokset ovat hyviä, voidaan toimintaa laajentaa myös muualle.

Petri Härmä toteaa, että yhteistyö Helsingin kaupungin terveys- ja sosiaalipalveluiden  sekä kasvatuksen- ja koulutuksen toimialojen kanssa on käynnistynyt perehdytysten myötä hyvin. Palveluun ohjautumista on tosin hidastanut koronapandemia, mikä on vaikuttanut muun muassa sosiaaliohjaukseen, neuvolatoimintaan ja  varhaiskasvatuksen toimintaan.

”Käytännössä kotiin vietävä palvelu on toteutunut tapaamisina perheiden lähialueilla, ulkoympäristöissä. On luonnollista, että tässä tilanteessa huoli sairastumisen uhasta on läsnä, ja tarvitaankin harkintaa ja keskustelua siitä, miten tapaamiset voidaan toteuttaa turvallisesti.”

”Vanhempien työllisyyteen ja opiskeluun koronarajoitukset ovat vaikuttaneet muun muassa opiskelun hidastumisena, lomautuksina ja lasten etäpalveluina. Perheiden tavalliset palvelutkin ovat muuttuneet. ”

Vanhempien vointi ja lasten pulmat heijastuvat koko perheeseen

Perheen mukana on tarkoitettu perheille, joiden 3–6-vuotiaalla lapsella on arkea haittaavia haasteita keskittymisessä, käyttäytymisessä, sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämässä. Lapsen huoltajalla puolestaan on koulutustarpeita tai hän on poissa työelämästä.

Apua arkeensa  voivat palvelusta saada esimerkiksi yksinhuoltajaperheet tai perheet, joissa on toimeentulon ongelmia, haasteita vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, aikuisten välisiä ristiriitoja tai elämänhallinnan vaikeuksia.

Petri Härmän mukaan asiakasperheiden vaikeudet näyttäytyvät varsin samanlaisina. Lapsella on vaikeutta itsesäätelyssä – keskittymisessä, käyttäytymisessä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tunne-elämässä. Vanhempi puolestaan on kouluttamaton tai poissa työelämästä, elämäntilanne on kuormittava tai hänellä on vaikeuksia vanhemmuudessa.

”Perheen mukana -palvelussa vastataan koko perheen hyvinvoinnin kasvuun ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä alueellisen eriarvoisuuden vähenemiseen. Jälkimmäiseen kuuluu muun muassa perheiden terveyden sekä koulutus- ja tulotason kohentaminen”, Petri Härmä avaa palvelun tavoitteita.

”Tätä tavoitellaan toimimalla ennaltaehkäisevästi tunnistettujen riskitekijöiden vähentämiseksi ja perheen sisäisen kulttuurin vahvistamiseksi sekä aktivoimalla yhteisöllistä, ryhmämuotoista toimintaa perheille.”

Luottamusta ja emotionaalisen yhteyden rakentamista

Perheen mukana -palvelun työotteen keskiössä ovat luottamus ja emotionaalisen yhteyden rakentaminen.

”Lämmin, avoin ja aktiivinen ilmapiiri luovat hyvää pohjaa yhteistoiminnalle, ja osaltaan lisäävät toivoa konkreettisesta muutoksesta”, Petri Härmä toteaa.

”Varhaisen vaiheen kumppanuudella tuetaan lapsen kehitystä ja itsesäätelyä hyödyntämällä leikkiä ja vuorovaikutusta. Yhteisessä toiminnassa kasvavat lapsen keinot säädellä vireystilaansa ja tuoda esille tunteitaan käyttäytymisen tasolla – sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Palvelun aikana myönteistä vuorovaikutusta mallinnetaan tukemaan perheen hyvinvoivaa.”

Perheen kanssa muodostetaan heille tarpeenmukainen ja toimiva palveluverkosto.

”Toiminnan tavoitteet tehdään ja jäsennetään yhdessä perheen kanssa – kunkin perheen tarpeista lähtien. Myös tavoitteiden käytännön toteutus on yhteinen juttu.”

Koko palvelun ajan muutosta ja sen suuntaa perheessä seurataan niin ikään yhdessä. Näkökulmina tässä ovat perheen yleinen hyvinvointi, terveys, tunne-elämä, käyttäytyminen, turvallisuus, koti ja talous, perheen arki, ihmissuhteet, verkosto ja tulevaisuuden polku.

 

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit