Presidentti Tarja Halonen: Luomme turvallisempaa yhteiskuntaa meille kaikille

20.11.2020

Presidentti Tarja Halonen puhumassa Diakonissalaitoksen seminaarissa.

 

Presidentti Tarja Halonen avasi  tänään Diakonissalaitoksen Suojattomat -yhteisöhankkeen ”Paperittomat Suomessa” -webinaarin. Puheessaan Halonen muistutti, että on monia hyviä syitä, miksi tehdä työtä paperittomuuden vähentämiseksi.

”On yksinkertaisesti sosiaalisesti oikeudenmukaista ja inhimillistä, että me maailman hyväosaiset pohjoismaalaiset autamme kykyjemme mukaan huono-osaisia. Kyse on myös laajemmasta kokonaisuudesta. Sosiaalinen turva on tärkeä pilari osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisotyö ja muu tuki estävät ihmisten putoamista turvaverkkojen läpi”, presidentti Halonen sanoi.

Julkaisemme presidentti Halosen puheen tässä kokonaisuudessaan.

Arvoisat läsnäolijat

Meillä ihmisillä on usein taipumus nähdä ympäröivästä maailmasta vain sen minkä me haluamme nähdä. Vanha suomalainen sanonta on, että kaikki kissat ovat pimeässä harmaita. Ihmisten laita on samoin. Emme näe varjossa olevien ihmisten erilaisuutta.

Paperittomana elää Suomessa hyvin moninainen joukko ihmisiä. Miehiä, naisia, vanhuksia, lapsiperheitä. Heidän taustansa ovat erilaisia ja syitä joutua paperittomaksi voi olla useita. Useimpia heistä kuitenkin yhdistää turvattomuus ja epävarmuus tulevasta.

Kiitos Diakonissalaitokselle tämän seminaarin järjestämisestä sekä pitkäjänteisestä työstä paperittomien hyväksi. Kiitos myös rohkeudestanne tehdä työtä tämän monisyisen haasteen kanssa. Ehkä me muutkin opimme ja olemme hyödyllisiä tämän seminaarin kautta.

Yhteiskunnissa on läpi historian ollut ihmisryhmiä jotka eivät halua tai uskalla tulla nähdyksi. Hyvin usein taustalla on jokin koettu ja ihan realistisestikin olemassa olevan uhka. Syy on voinut olla valtavirrasta poikkeava kulttuuri tai uskonto ehkä seksuaalinen suuntautuminen. Tällöin näkymättömänä oleminen on tarjonnut tietynlaisen suojan.

Vaikka näkymättömyys voi myös nyky-yhteiskunnassa tarjota lyhytaikaisen suojan sitä hakevalle, harva ihminen valitsee paperittomuuden vapaasta tahdostaan. Paperittomat ihmiset tulevat pääosin sodan, konfliktien ja erittäin vaikeiden olojen keskeltä joissa ei ole toivoa tulevaisuudesta. Usein paluu takaisin ei ole mahdollista ja vaihtoehdot vanhan kotimaankin ulkopuolella ovat vähäisiä.

Ihminen tarvitsee turvaa voidakseen selviytyä. Nyt ympäri maailmaa riehuva koronaviiruspandemia on viimeistään pakottanut meidät huomaamaan, miten laaja käsite turvallisuus on. Alkaen taloudellisesta toimeentulosta, sosiaali- ja terveyspalveluista tai terveellisestä elinympäristöstä ja monesta muusta asiasta siihen kuuluu myös kanssaihmisten hyväksyntä sekä sinulle että edustamallesi kulttuurille.

Paperittomat ihmiset ovat yhteiskunnan tarjoaman turvan ja palveluiden ulkopuolella mikä tekee heidät alttiiksi hyväksikäytölle. Sen lisäksi he ovat mahdollisesti vieraassa kulttuurissa, ehkä ilman kielitaitoa ja läheisiä ihmisiä. Ilman tätä suojaa, paperittomien ihmisten on vaikea elää ja puolustaa oikeuksiaan. Vaikka he löytäisivätkin niin kutsuttua ”pimeää” työtä, niin he ovat edelleen hyvin alttiita oikeuksiensa polkemiselle, ja suoranaiselle riistolle. Pahimmassa tapauksessa paperittomat henkilöt voivat päätyä ihmiskaupan uhreiksi.

Olen usein sanonut, että enemmistön tulee demokratiassa puolustaa vähemmistöjä, erityisesti niitä kaikkien haavoittuvaisimpia, sillä määritelmän mukaisesti vähemmistö ei voi yksinään sitä taata. Se, miten asiat ovat yhteiskuntamme heikoimmassa olevilla, on tavallaan yhteiskuntamme sosiaalisen edistyksellisyyden (tai ”menestyksen”) mitta, litmus-testi niin kuin me juristit tapaamme sanoa. Siksi onkin hyvin tärkeää, että näkymättömät tulevat näkyväksi ilman että heille on siitä uhkaa. Nämä ihmiset tarvitsevat suojapaikkoja, turvaa, apua ja tukea.

Tämä koronaviruspandemia, kuten monet muut kriisit valitettavasti vahvistavat yhteiskunnan heikkouksia. Koronan vaikutukset juuri haavoittuvassa asemassa oleviin ovat kaikkein vakavimpia. Pandemia on hyvä esimerkki siitä, että yhteiskuntamme voi hyvin vasta kun me kaikki voimme hyvin.

On monia hyviä syitä, miksi tehdä työtä paperittomuuden vähentämiseksi. On yksinkertaisesti sosiaalisesti oikeudenmukaista ja inhimillistä, että me maailman hyväosaiset pohjoismaalaiset autamme kykyjemme mukaan huono-osaisia. Kyse on myös laajemmasta kokonaisuudesta. Sosiaalinen turva on tärkeä pilari osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisotyö ja muu tuki estävät ihmisten putoamista turvaverkkojen läpi. Tiedämme, että vaikeassa asemassa olevat ihmiset ajautuvat herkemmin hyväksikäytön uhreiksi, tai yhteiskunnan ulkopuolelle ja jopa rikollisuuteen.

Pitämällä huolta haavoittuvimmassa asemassa olevista ja tarjoamalla ihmisille toimeentulon sekä tukemalla heidän toimintakykyä olla osana yhteiskuntaa varmistamme, että yhteiskuntamme voi kokonaisuudessaan paremmin. Luomme siis turvallisempaa yhteiskuntaa meille kaikille.

Tässä yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyö on tärkeässä osassa. Haluankin lausua kiitokset hyvästä yhteistyöstä Diakonissalaitoksen ja Helsingin kaupungin välisestä yhteistyöstä paperittomien hyväksi Suojattomat-hankkeessa.

Diakonissalaitoksen järjestämä päiväkeskustoiminta ja terveyspalvelut antava konkreettista apua paperittomille ihmisille mutta tarjoavat myös, jotain vielä tärkeämpää: toivoa.

Lisäksi työ, jota esimerkiksi Diakonissalaitoksen tutkijat sekä kenttätyöntekijät etsivässä työssä tekevät, auttaa meitä ymmärtämään tätä ilmiötä paremmin ja näkemään ihmiset ilmiön takana.

Kiitos myös konkreettisista ehdotuksista muuttaa tilannetta paremmaksi.

 

.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit