Toimeentulo huolestutti nuoria koronakeväänä

20.11.2020

Kolmea kuvakorttia esitellään.

Koronapandemian mukanaan tuomat muutokset työllisyyteen saivat erityisesti nuoret huolestumaan, toimeentulo oli uhattuna. Osalla nuorista koettu huoli oli kuitenkin loppujen lopuksi aiheeton tai uhkakuvat eivät toteutuneet siinä laajuudessa kuin mitä pelättiin.

 

Koronakevään vaikutuksia nuorten ja nuorten aikuisten taloudelliseen tilanteeseen tutkittiin eri tahojen toimesta kevään ja kesän aikana, kattavimpana ehkä Digi Consumers -hankkeen kyselytutkimus. Tutkimus kertoo karua kieltä nuorten tilanteesta työmarkkinoilla koronapandemian aikaan. Kesätyön tai harjoittelupaikan oli menettänyt kaikista opiskelijoista noin 16%, alle 25-vuotiaista jopa kolmannes.

Nuorten asema koronakriisissä on kaiken kaikkiaan huolestuttava. Nuorten toimeentulo, työllisyys, opinnot, uranäkymät ja henkinen hyvinvointi ovat tutkimuksen mukaan kaikki heikentyneet enemmän nuorilla kuin muilla ikäryhmillä.

Kiinnostavaa onkin kuulla, miten keväällä koettu huoli omasta toimeentulosta ja mahdolliset uhkakuvat työllisyyden suhteen ovat toteutuneet. Teetin pienen kyselyn nuorille ja nuorille aikuisille, jotka tienaavat omaa rahaa töissä käymällä. 35% vastaajista (n=112) oli kokenut keväällä huolta toimeentulostaan paljon tai jonkin verran. Vastaavasti lähes saman verran vastaajista ei ollut kokenut keväällä huolta toimeentulonsa puolesta.

Suurimmalla osalla vastaajista koettu huoli oli onneksi osoittautunut aiheettomaksi tai tilanne ei ollut eskaloitunut niin pahasti, kun oli alun perin pelätty. Joka viidennellä pelot oman toimeentulon suhteen olivat toteutuneet juuri kuten pelättiin, osalla jopa pahemmin kuin mitä oli alun perin osannut odottaakaan.

”Pahemmin kävi, kuin mitä osasin odottaa.”

Tutkimuksen mukaan eniten varmasti työttömäksi jääviä oli nuorten 18-25-vuotiaiden ja 26-35-vuotiaiden joukossa. Esimerkiksi 18-25-vuotiaista noin 24% ilmoitti olevansa työttömiä tai jäävänsä varmasti työttömäksi. Samanlaista tarinaa kertoo 24-vuotias maisteriopiskelija omasta tilanteestaan:

”Kesätyöt peruttiin, vuokratyöfirmalla ei useista lupauksista huolimatta ollut tarjota kesällä töitä, ja tilanne on nyt syksyllä entistä pahempi. Luulin koronalla olevan vain vähän vaikutusta talouteeni, mutta toisin kävi. Huolestuttaa tilanne, että säästöt on kohta käytetty elämiseen, niin millä sen jälkeen tulee toimeen, ja miten kerryttää uudet säästöt tällaisten tilanteiden varalle, jos töitä ei keväällä valmistumisen jälkeen vain ole. ”

Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli toukokuussa 9,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten, heinäkuussa muutos oli 6,6 prosenttiyksikköä enemmän, mutta syyskuussa tilanne oli tasoittunut samaan kuin vuotta aiemmin. Toiveikkuutta nuorten työllisyystilanteen tasoittumiseksi siis on. Toki pandemia elää omaa elämäänsä, ja siitä, miten se vaikuttaa nuorten työllisyysnäkymiin seuraavan vuoden aikana on vaikea ennustaa varmaksi.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

Koronapandemialla oli myös positiivisia vaikutuksia nuorten ja nuorten aikuisten talouteen. Vapaa-ajan menojen peruuntuessa oli otettu ajankuluksi kevyitä keikkatöitä, joista sai lisätienestiä, rahaa kului muun muassa vähemmän matkusteluun, ulkona kahvitteluun ja syömiseen. Etätyössä säästyivät myös matkakulut.

Osalla syksyn kyselyyn vastanneista työt olivat jopa lisääntyneet alasta riippuen. Sijaistusten ja keikkatyön tarve kasvoi pidempien sairauspoissaolojen ja matalamman sairauspoissaolokynnyksen vuoksi monella alalla. Osa vastaajista oli saanut töitä tai työpaikka oli vakinaistettu. Koronapandemian vaikutukset omaan työhön ovat myös kannustaneet etsimään parempia uranäkymiä itselle, kuten 26-vuotias insinööriopiskelija kertoo:

”Irtisanouduin alun perin koronan tuoman työpulan vuoksi (kaikkien siirryttyä etätöihin ei toimistoapulaiselle oikein ollut töitä), mutta sen jälkeen olen saanut uusia töitä ja pystynyt vaihtamaan vielä itselleni sopivampaan työhön.”

Moni nuori on myös kertonut, että vaikka koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät omalla kohdalla realisoituneetkaan, herätti korona-aika kuitenkin ajattelemaan taloudenhoidon merkitystä. Säästöpankin säästöbarometrin mukaan nuorten säästäminen on tänä vuonna lisääntynyt. Myös omaan kyselyyni vastanneet kertoivat aloittaneensa säästämisen tai kiinnittävänsä siihen aiempaa enemmän huomiota. Ei siis niin huonoa, ettei jotain hyvääkin on koronapandemiasta seurannut nuorten talouteen.

Eeva Piha

Kirjoittaja työskentelee Diakonissalaitoksen Vamoksen koordinoiman valtakunnallisen Taloustaitohankkeen projektipäällikkönä. Toiminnan mahdollistavat pankit Danske Bank, Nordea ja OP, jotka sekä rahoittavat toimintaa että tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua toimintaan yritysvapaaehtoisina.

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit