Arska uhkaa jäädä sote-keskustelun jalkoihin

Teen sosiaali- ja terveysalalla työtä ja tulen nähneeksi yhteiskuntaa sen eri laidoilta. Johdan Helsingin Diakonissalaitosta, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja auttaakseen asunnottomia arskoja, korvaushoitopotilaita ja muita syrjästäkin syrjään jääneitä. Edustan myös hyvinvointialojen yksityisiä työnantajia. Minua siis kiinnostavat sekä arskojen että sote-alan yritysten intressit. Niiden yhdistäminen on helpompaa kuin moni luulee. Edut ovat yhteisiä silloin, kun asiaa katsotaan yhteiskunnan heikompiosaisten näkökulmasta. On nimittäin niin, että myös arskoilla pitäisi olla vapaus valita, kenen avulla he pinnistelevät kohti parempaa elämänlaatua. Nyt näyttää, että sote-uudistuksessa tätä mahdollisuutta ei heille ole tulossa.

 

Arskoilla pitäisi olla vapaus valita, kenen avulla he pinnistelevät kohti parempaa elämänlaatua. Nyt näyttää, että sote-uudistuksessa tätä mahdollisuutta ei heille ole tulossa.

 

Sote-uudistuksen hakiessa lopullista muotoaan on ymmärrettävää, että marginaaliryhmät jäävät keskustelussa syrjään.  Usein kyllä toistellaan sitä pyöristettyä faktaa, että kymmenen prosenttia kaikista suomalaisista aiheuttaa 80 prosenttia kaikista sote-kustannuksista. Silti keskustellaan hämmästyttävän vähän siitä, miten noita kustannuksia saataisiin hillittyä. Tuosta kymmenestä prosentista kun suurin osa on juuri niitä huono-osaisimpia, jotka tarvitsevat vahvoja sote-palveluja.

Entä jos heidän auttamisensa veisikin vain 70 prosenttia kaikista kustannuksista? Se ei ole utopiaa. Vaikuttavuus ei tarkoita, että vahvojen sote-palveluiden pitäisi olla kalliita tai järeitä. Niiden pitää olla erilaisia. Niin kuin sosiaali- ja terveysalalla jo tiedetään, vaikuttavan palvelun takana on asiakkaan kuunteleminen: ”Mikä sinua auttaisi?” Kokonaisvaltainen lähestymistapa, yhteisön tuki ja mielekäs tekeminen tuottavat tuloksia, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ja säästävät kaikkien rahoja. Tämä on tutkitusti totta. Välittämisellä on ihmeellinen voima.

 

Sote-kielellä kutsumme yhden luukun palveluja hybrideiksi ja systeemiä integraatioksi. Kylmän kuuloisten sanojen takana on maailma, jossa arskoja kuunnellaan.

 

Mutta ihmisten vaikuttavampi auttaminen ja yhteisten rahojen säästäminen vaativat sitä, että eri puolella Suomea kehitetyt vaikuttavat palvelut saadaan rakenteellisemmin leviämään suomalaiseen sote-järjestelmään. Sote-kielellä kutsumme näitä yhden luukun palveluja hybrideiksi ja systeemiä integraatioksi. Kylmän kuuloisten sanojen takana on maailma, jossa arskoja kuunnellaan. Sellainen pitäisi olla myös meidän koko sosiaali- ja terveydenhuoltomme.

Yksi sen edellytys on, että myös heikompiosailla on oikeus valita ja myös vaikuttaa siihen, millaista apua he saavat. He kyllä pystyvät siihen. Tästä on vaikuttavia esimerkkejä mm. päihdehoidon puolelta, jossa asiakkaat osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja jopa työntekijöiden valintaan. Me emme saa edelleen olla tietävinämme asiakasta paremmin, mitä hän tarvitsee.

 

Yksi sen edellytys on, että myös heikompiosailla on oikeus valita ja myös vaikuttaa siihen, millaista apua he saavat.

 

Tämä kaikki vaatii rohkeutta ja uskallusta muuttaa ajattelutapaa, että systeemi tietää ihmistä paremmin, mikä häntä auttaa – ja aina sitä paremmin, mitä huono-osaisempi ihminen on. Ja sitä, että yksityisen palveluntarjoajan ja arskojen intressit eivät koskaan kohtaa.

Kyllä ne kohtaavat. Kysykää vaikka Arskalta.