Diakonissalaitos on monikulttuurityön edelläkävijä lastensuojelutyössä

Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä Diakonissalaitoksen lastensuojelun intensiivihoidossa on kaksinkertaistunut vuosien 2010 ja 2017 välillä. Samansuuntaista kasvua on näkyvissä myös muualla sosiaalialan kentällä, mikä vaatii ammattilaisilta monikulttuurisosaamista. Tule kuulemaan aiheesta lisää Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Lahteen 4. lokakuuta.

Diakonissalaitoksen psykologi, tutkijatohtori Timo Pasanen uskoo, että monikulttuurisella työyhteisöllä on suuri merkitys hoidon ja palvelun laatuun.

Tutkijatohtori ja psykologi Timo Pasanen työskentelee Diakonissalaitoksen lasten ja nuorten palveluissa.* Pasanen toteaa, että monikulttuuristen asiakkaiden kasvava osuus tarkoittaa sitä, että lastensuojelutyössä tarvitaan enemmän kulttuurisensitiivisiä menetelmiä.

“Asiakkaita on eri kulttuureista; he voivat olla Suomen lähialueilta, Afrikasta, Lähi-Idästä ja maailman konfliktialueilta.”

“Asiakkaan kulttuurin tunteminen on tärkeää siksi, että voisimme työssämme tehdä oikeita tulkintoja. Helposti lähdemme tekemään oman kulttuuritaustamme mukaisia tulkintoja. Niistä on syytä olla tietoinen.”

“Usein tulkitsemme jonkin meille vieraan toimintatavan negatiiviseksi. Kun tehdään arviointia ja tutkimusta, on huomioitava kulttuurisensitiivisyys, jotta käytettävä menetelmä tavoittaa sen, mitä sen on ajateltu tavoittavan.”

Pasanen muistuttaa, että on olemassa liiallisenkin ymmärtämisen vaara.

“Työmme täytyy aina perustua lasten ja nuorten oikeuksille, eikä emotionaalista laiminlyöntiä, fyysisestä puhumattakaan, saa hyväksyä, vaikka se kuuluisi kulttuuriin.”

Intensiivihoito perustuu kattavaan arviointiin

Diakonissalaitoksen toimintamalli on intensiivihoito, jossa integroituvat lapsen tai nuoren tarpeeseen perustuva psykiatrinen hoito, työskentely perheen kanssa sekä sairaalakoulu.

“Toki lapsen tai nuoren hoito alkaa heti ensimmäisestä minuutista, mutta intensiivihoidossa iso asia on hoidon tarpeen huolellinen arviointi. Perehdymme lapsen tai nuoren, hänen perheensä ja koko läheisverkoston tilanteeseen, jotta saisimme kattavan ymmärryksen. Pyrimme selvittämään asiakkaan erityistarpeet ja myös voimavarat. Arviointityö tukee myös perheenyhdistymisen onnistumista.”

Monikulttuurisella työyhteisöllä on suuri merkitys hoidon laatuun.

“On eduksi, jos työntekijöinä on asiakkaan kanssa samasta kulttuurista tulevia henkilöitä. Monikulttuurisella työyhteisöllä on suuri merkitys hoidon laatuun”, Timo Pasanen sanoo.

Luottamusta askel askeleelta

Monikulttuuriasiakkaat korostavat, että kielen ja kulttuurin tuntemus on arvokasta luottamuksen syntymisen kannalta.

“Tulkin kanssa työskentelyn tulisi olla luontevaa. Puhutaan ns. kulttuuritulkkauksesta, jossa huomioidaan kulttuurinen näkökulma kokonaisuutena. On tärkeää, että ymmärrämme hoidon kannalta keskeiset käsitteet samalla tavalla.”

“Emme odotakaan, että meihin luotettaisiin tuosta vaan, sillä huostaanottopäätös on iso ja vaikea asia, ja epäluottamus viranomaisia kohtaan voi alussa olla suurta. Kokemuksemme mukaan sinnikäs avoimuus ja jopa suorapuheisuus auttavat. Kerromme miten asiat ovat ja mitä milloinkin teemme. Luottamus syntyy kärsivällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä”, Timo Pasanen kertoo.

Moniammatillinen intensiivihoito on kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa

Olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä koulua integroivaa intensiivihoitomallia on moniammatillisuus. Lasta ja perhettä tukevat yksikön työntekijät, lasten- ja nuorisopsykiatri, psykologit, neuropsykologi, perhe- ja ryhmäterapeutit sekä toimintaterapeutti.

Timo Pasanen huomauttaa, että vaikka tutkimuksessa ja hoidossa keskityttäisiin johonkin tiettyyn osa-alueeseen, on yksittäisiä tavoitteita peilattava jatkuvasti asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin kokonaisuuteen.

Meistä jokainen on yksilö, johon vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi monet muutkin asiat.

“Meistä jokainen on yksilö, johon vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi monet muutkin asiat. Tätä taustaa vasten meidän on yritettävä löytää konkreettisia ja realistisia päämääriä.”

“On muistettava, että perheissä ei ole vain ongelmia, on myös voimavaroja ja taitoja.”

Artikkeli on julkaistu alun perin Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 26.9.2022.

*Intensiivihoito on vuodesta 2022 alkaen osa Diakonissalaitoksen Rinnekotien lastensuojelupalveluja.