Euroopan romaniväestö tarvitsee työtä ja toivoa

Suomen on nostettava Euroopan romanien ihmisoikeuskysymys agendalle EU-puheenjohtajuuskautensa aikana, palvelualuejohtaja Tuija Åstedt vaatii.

Romanit ovat Euroopan Unionin suurin etninen vähemmistö, joka elää usein köyhimmistä köyhimpinä ja yhteiskunnasta syrjäytettynä. Heihin kohdistuu päivittäistä ja rakenteellista mustalaisvihaa niin omissa maissaan kuin myös muualla Euroopassa eivätkä heidän ihmisoikeutensa usein toteudu. Monissa maissa sosiaaliturva, peruskoulutus ja terveydenhuollon palvelut eivät ylety romanivähemmistöön, ja jo lapset jäävät yhteiskunnassa toisarvoiseen asemaan.

Romanien taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota Euroopassa. Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen työhön ja perusturvaan. Romanien tilanteen kohentaminen ja aseman parantaminen on Euroopan Unionin yhteinen asia.

Suomen velvollisuus ihmisarvon puolustajana on nostaa Euroopan romanikysymys agendalle EU-puheenjohtajakauden aikana.

Romanien asema Euroopassa asuvana syrjittynä vähemmistönä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen, ja sen parantaminen vaatii sekä oikeaa tietoa että määrätietoista asennetyötä. Suomen syyskuussa 2019 alkava EU-puheenjohtajakausi tarjoaa Suomelle mahdollisuuden ottaa unionin tasolla aktiivinen rooli Euroopan romaniväestön oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Erityisen tärkeää on, että EU-maat yhdessä vaikuttavat siihen, että romanien oikeudet – kuten oikeus kansalaisuuteen, sosiaaliturvaan ja koulunkäyntiin – saadaan toteutumaan romanien omissa kotimaissaan.

Vaihtoehtoisia ansaintakeinoja kerjäämisen tilalle

Me Diakonissalaitoksella olemme tehneet työtä liikkuvan väestön parissa jo yli kymmenen vuotta mm. Hirundo-hankkeen kautta. Olemme nähneet, että liikkuva väestö tarvitsee hätäavun sijaan mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan pysyvästi.

Suomessa kerjäävät ihmiset ovat pääosin Romanian ja Bulgarian romaneja. Kotimaassaan he kuuluvat vähemmistöön, jolla on pitkä historia yhteiskunnan marginaalissa syrjittyinä ja vailla mahdollisuuksia oman tilanteen parantamiseen. Olemme työssämme kohdanneet monenlaisissa elämänvaiheissa olevia romaneja. Yhteistä heille on elämäntilanteen toivottomuus omassa maassa sekä halu elättää itsensä ja tarjota tuleville sukupolville enemmän mahdollisuuksia. Koska kotimaassa ei ole töitä eikä yhteiskunnan turvaverkkoja, kerjääminen ulkomailla on ollut tapa hankkia edes jonkinlaista tuloa perheelle. Kerjääminen on työ, joka valitaan vain, kun muuta ei ole tarjolla.

Pitkäjänteisesti mahdollisuuksia työllistymiseen oikeilla työmarkkinoilla

Tunnistamme, että romanien työllistäminen ja heidän nostamisensa köyhyydestä on vaikeaa. Diakonissalaitoksen Työtä ja toivoa -hanke ja Emmaus Helsinki ovat onnistuneet työllistämään keikkatöihin jo lähes 30 ihmistä, jotka aiemmin hankkivat elantonsa kerjäämällä. Työtehtävät ovat pääsääntöisesti siivoustyötä, kodinhuoltoa, ikkunanpesua tai lumitöitä. Suunnittelemme myös ammatillisia valmennuksia, jotka parantavat romanien työllistymismahdollisuuksia. Suomessa liikkuvan väestön työllistämistä ovat edistäneet myös Iso Numero ja Osuuskunta Työtä ja Toivoa. On tärkeää, että roolissaan puheenjohtajamaana Suomi uskaltaa nostaa romanien oikeuksia EU-agendalle, ja vahvistaa asemaansa eurooppalaisena ihmisarvon puolustajana.

Suomella edellytykset toimia romanipolitiikassa suunnannäyttäjänä

Suomi on jo pitkään ollut tunnettu eurooppalaisen romanipolitiikan aktiivisena edistäjänä. Esimerkiksi presidentti Tarja Halonen on tuttu melkein jokaisessa Euroopan maassa romaniaktiivien keskuudessa. Suomessa romanien perusihmisoikeudet toteutuvat (vaikka työtä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi toki tarvitaan yhä) ja lisäksi heillä on lakiin perustuva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Romaniasian neuvottelukunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen romaniväestön ja viranomaisten yhteistyöelin, ja sitä pidetään kansainvälisesti erittäin hyvänä mallina. Romaniasiain neuvottelukunta on perustettu vuonna 1956.

Meillä myös työ asioissa, jotka Euroopan komissio linjaa romanistrategian painopisteiksi (koulutus, työllisyys, terveydenhuolto ja asuminen), on paljon pidemmällä kuin suuressa osassa Eurooppaa. Puheenjohtajakaudellaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet edistää romanien ihmisoikeuksien toteutumista koko EU:n alueella. Romanit ansaitsevat tulle näkyväksi ja saada äänensä kuuluviin.

Kirjoittaja Tuija Åstedt on Diakonissalaitoksen Globaalivastuu alueen palvelualuejohtaja.