Integroivan hoitomallin mahdollisuudet

Lapsi- ja perhepalveluiden psykologi Timo Pasanen kirjoittaa nykyisen palvelujärjestelmän haasteista vastata lasten ja nuorten tuen tarpeeseen. Diakonissalaitoksen intensiivihoidon aikana saadaan merkittäviä muutoksia aikaan sekä lapsen että perheen tilanteessa. Intensiivihoito on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen integroiva hoitomalli.

Sosiaalityön ammattilaisten näkökulmasta nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene riittävän hyvin ja oikea-aikaisesti vastamaan lasten ja nuorten tuen tarpeeseen. Kuntaliiton vuoden 2017 selvityksen mukaan huostaanottojen ja laitossijoitus kasvaessa tarjolla olevan psykiatrisen hoidon määrä on samanaikaisesti vähentynyt. Erityisen huolestuttavana täytyy pitää sitä, että aikaisempaan vuoden 2013 kyselyyn verrattuna heikennystä on tapahtunut kaikissa terveydenhuollon tutkimuksissa ja palveluissa, joita kartoitettiin. Vakavin heikennys on tapahtunut lasten tarvitsemien mielenterveyspalvelujen saatavuudessa. Kun ”5 vuotta sitten palvelu järjestyi kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä tai viiveettä tarpeenmukaisena 63 %:lla ja nyt 37 %:lla vastanneista.” Huomiota herättää myös arvio siitä, että viidennes huostaanotoista voisi jäädä tekemättä, jos tarvittava psykiatrinen hoito järjestyisi avo- tai sairaalahoitona. Lastensuojelulain uudistamisprosessissa halutaan entistä paremmin turvata sijaishuoltoon tulevien lasten oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa. Yhtenä erityisenä kehittämiskohtana on nähty psykiatristen palveluiden saatavuuden varmistaminen ja joustavan hoitoa integroivan yhteistyön lisääminen terveydenhuollon kanssa.

Sijaishuoltoon saapuvien lasten ja perheiden erityinen tuen tarve ja Diakonissalaitoksen integroiva hoitomalli

Tutkimuksessa on tuotu esiin sijaishuoltoon saapuvien lasten ja perheiden erityinen tuen tarve. Osalla sijaishuoltoon saapuvista lapsista ja nuorista oirekuva on laaja-alainen ja monimuotoinen. Silloin tarvitaan hoitoprosessien jatkuvuutta ja nopeasti vaihtuvien tilanteiden mukaan joustavasti muuntautuvia hoitomalleja. Hoitoprosessien monitasoisuuden vuoksi hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa täytyisi keskittyä yleisen tason muutosta mittavien pistemäärien sijasta hoidollisen yhteisön systeemisten ilmiöiden ja ihmissuhteisiin liittyvien terapeuttisten vaikutusten tunnistamiseen.

Diakonissalaitoksen intensiivihoito, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen integroiva hoitomalli, mahdollistaa lapsen ja perheen monitasoisen tukemisen ilman keinotekoisia rajapintoja. Monitasoinen ja kokonaisvaltainen ymmärrys lapsen ja perheen tilanteesta tarjoaa mahdollisuuden jäsentää hoidon tavoitteita riittävän tarkasti ja realistisesti. Tällöin tukitoimet osataan valita oikein ja muutoksen arvioiminen on mahdollista. Erillisten hoitopolkujen sijaan tarvitaan monella eri tasolla toisiinsa integroivia hoitokokonaisuuksia, jolloin hoidon käännekohdissa ja nopeasti vaihtuvien tilanteiden keskellä voidaan yhdessä etsiä joustavasti ratkaisuja hoitoprosessien esteiden ja kriisien ratkaisemiseksi sekä uudenlaisten hoidollisten mahdollisuuksien löytämiseksi. Monikulttuuriasiakkaiden määrän kasvaessa tarvitaan entistä parempia kulttuurisensitiivisiä työmenetelmiä ja muutosvoimaa mahdollistavia rajavyöhykedialogeja luottamuksen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi sekä kokonaisvaltaisen hoidollisen integraation mahdollistamiseksi.

Asiakkaiden kokemus hoitoprosesseista tukee integroivan ja kokonaisvaltaisen työskentelyn mielekkyyttä. Tutkimuksissa lasten, nuorten ja vanhempien kokemus intensiivihoidosta oli pääosin positiivinen ja he kokivat, että intensiivihoidon aikana saadaan merkittäviä muutoksia aikaan sekä lapsen että perheen tilanteessa. Perhetyö näyttäytyi välttämättömänä osana lapsen ja nuorten hoitoprosessia ja sen kautta voidaan monin tavoin tukea perheen ihmissuhteiden jatkuvuutta sekä kotiin palaavien että sijaishuollossa jatkavien lasten ja nuorten kohdalla. Integroiva hoitomalli näyttäytyy myös kustannustehokkaana palvelupolkuna, kun sitä verrataan kustannusanalyysin kautta perinteiseen lastensuojeluhoitomalliin, jossa sijaishuolto ja psykiatriset palvelut tuotetaan erillään. Integroivan hoitomallin kustannustehokkuus näytti tulevan esille erityisesti pidemmällä aikavälillä ja hoidon päättymisen jälkeisenä ajanjaksona.

Timo Pasanen työskentelee psykologina Rinnekotien lastensuojelupalveluissa.

Rinnekodit ovat osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia. Intensiivihoito oli aikaisemmin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön muoto.