Koputtelua – teatteriesitys hoivakodin olohuoneessa

Kirsti Rinta-Panttila kirjoittaa yleisökontaktikurssin esityksestä hoivakoti Kyläkalliossa. Kurssille osallistuvat nuoret taideopiskelijat vievät taidetta sinne, mistä sen äärelle ei ole helppoa lähteä. Teatteriesitys Koputtelua sai kehuja Kyläkallion katsomolta.

Ruokailu – ja oleskelutilaan rakennettu katsomo täyttyy katsojista samaan aikaan, kun taide-opiskelijoiden ryhmä rakentaa esitystilaa kuntoon. Viherkasvi tuonne, kirjapino sinne, sanko tähän kohtaan – tämäkin on jo pieni esitys. Mutta se varsinainen, Koputtelua, on juuri alkamassa hoivakoti Kyläkallion oleskelutilassa. Katsomossa istuu osaston asukkaita ja henkilökuntaa. Työryhmän esiteltyä itsensä esitys pääsee vauhtiin.

Tarina on syntynyt opiskelijoiden lapsi – ja perhetyön yksikössä Alatalossa pitämän työpajan pohjalta, dramaturgi-opiskelija Ia Tanskasen kirjoittamana. Merkittävässä osassa on mielenkiintoinen äänimaailma. Sen on luonut Sibelius – akatemiassa opiskeleva Zipora Ogola. Zipora on lavalla myös näyttelijänä, näyttelijä-opiskelija Asta Sveholmin kanssa. Esitys on värikäs ja koskettava ja saakin heti päätyttyään kehut katsomosta. Yleisökontaktin ideana on, nimensä mukaisesti, kuulla sekä katsojien odotuksia että mielipiteitä esityksen päätyttyä. Kyläkalliossa lauletaan vielä yhdessä Kalliolle kukkulalle kahtena eri sovituksena. Ja kohta teatteritila toimittaa taas omaa tehtäväänsä asukkaiden oleskelutilana.

Pienimuotoisia esityksiä monenlaisiin tiloihin

Yleisökontaktikurssi on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian vapaavalintainen kurssi, joka järjestetään yhteistyössä Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa toimivan ArtsEqual-hankkeen alaryhmän kanssa. Kurssin vastuuopettajana toimii kansallisteatterin Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija Jussi  Lehtonen. Yleisökontaktikurssin tavoitteena on tutkia taiteilijan yleisökontaktia silloin, kun esitys toteutetaan yhteistyössä erilaisten terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköiden kanssa.

Kurssi alkoi syksyllä 2018 työpajoilla, joista kolme pidettiin Diakonissalaitoksen ja Hoiva Oy:n yksiköissä, Mäkelänkadulla, Hoiva Viikissä ja Lapen (Lapsi- ja perhetyö) Alatalossa.

Työpajojen pohjalta opiskelijat valmistelivat omat esityksensä, joita esitetään erilaisissa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sekä vankiloissa tänä keväänä. Rakenteeltaan esitykset ovat pienimuotoisia, joten ne mahtuvat monenlaisiin tiloihin.

On hienoa, että nuoret taide-opiskelijat voivat laajentaa osaamistaan viemällä taiteen sinne, mistä ei ole helppoa lähteä sen äärelle. Ja on hienoa, että ihmiset saavat taide-elämyksiä arjessaan esimerkiksi omaan olohuoneeseen tuotuna. Vaikka esityksen kesto on puoli tuntia, niin sen vaikutus voi kestää pitkäänkin. Kyläkalliossakin yksi katsojista, muistisairaan äidin kanssa esitystä seurannut tytär, hämmästeli äidin virkeitä reaktioita heidän katsellessaan ja kuunnellessaan Koputtelua. Kiitos esiintyjille, katsojille ja tietenkin yksiköiden henkilökunnalle – heidän intonsa ja positiivinen suhtautumisensa mahdollistaa tällaisen toiminnan!

Kirjoittaja Kirsti Rinta-Panttila on Diakonissalaitoksen johtava diakonissa.