Lapsena alkanut päihdekierre katkesi Breikin tuella

21.4.2021

Mikko Palmin päihderiippuvuus alkoi jo lapsuudessa. Nyt hän on ollut puolitoista vuotta päihteettömänä viimeisen vankilajaksonsa aikana. Mikko jatkaa koevapaudessa ollessaan korvaushoitoa tutussa Diakonissalaitoksen Hoivan Breikissä. Breikin toiminnassa Palmille on tärkeää se, että hänen ihmisarvoaan kunnioitetaan ilman ehtoja.

Mies seisoo ulkona rakennuksen edessä. Taustalla kirjas taivas ja auringon kajo.

Mikko Palm on saanut lapsuudessa alkaneen päihdekierteensä katkaistua Diakonissalaitoksen Hoivan Breikin korvaushoidon tuella.

 

Mikko Palmin päihteidenkäyttö alkoi, kun hän oli 10-vuotias.

Ensin Palm kokeili kotoa löytämiään lääkkeitä, joiden tiesi päihdyttävän.

”Olen päihteidenkäyttäjä neljännessä polvessa. Suurin osa suvustani on päihdeongelmaisia”, Palm toteaa karusti.

”Ei kylläkään äitini. Äiti on raivoraitis. Mutta muistan, kun joskus 4–5-vuotiaana menin Sörkan vankilaan tapaamisiin ja salakuljetin isälle lääkkeitä. En osannut pitää sitä mitenkään kummallisena.”

Nyt Palm on ollut puolitoista vuotta päihteettömänä. Yksi tärkeä syy tähän on se, että hän haluaa katkaista riippuvuuden ketjun suvussaan.

”Kyllä se pani ajattelemaan, kun kuulin, että aikuinen lapseni on bilekäyttäjä. Olen alkanut vasta viime vuosina tajuta, miten helposti bilekäytöstä ja pilvenpoltostakin voi lipsua paljon pahempaan. En halua lapsilleni samaa huonoa elämää, jota olen itse nähnyt ja kokenut.”

Päihderiippuvuus – ihmisarvo kyseenalaistetaan usein

Aloitettuaan lääkekokeilut Palm huomasi nopeasti jääneensä koukkuun. Myös kannabis tuli jo lapsuudessa mukaan kuvioihin. 17-vuotiaana Palm alkoi käyttää heroiinia.

Peruskoulu jäi kesken. Tuli useita vankilatuomioita.

Palm ymmärsi itsekin, että asiat olivat lähteneet pahasti väärille raiteille.

”Jo alle 20-vuotiaana aloin ajatella, että ei tämä ole ok.”

Päihderiippuvuus oli kuitenkin vahva, ja avun hakeminen tuntui vaikealta. Päihderiippuvainen tottuu kohtaamaan asenteen, jossa koko hänen ihmisarvonsa kyseenalaistetaan.

Halu raitistua lasten vuoksi

Palm kyllä yritti. Hän halusi lopettaa päihteidenkäytön lastensa vuoksi.

Esikoisensa syntymän aikaan Palm onnistui pysyttelemään pari vuotta päihteittä. Sitten tuli uusivuosi ja retkahdus.

”Sen jälkeen en olekaan ollut selvin päin pariinkymmeneen vuoteen, paitsi hetken nuorempien lasteni syntymisten aikaan.”

Palmilla on kolme lasta, joista nuorin on nyt 12-vuotias. Kuopuspojan syntymän jälkeen täydellinen päihteettömyys on ollut yhä useammin hänen mielessään.

”Varmaan edelliset kymmenen vuotta olen miettinyt, että haluaisin saada pään selväksi. Sillä tavalla olisi myös helpompi ajatella elämää eteenpäin.”

Kun Palm joutui syksyllä 2019 vankilaan, hän päätti ottaa sen tilaisuutena raitistumiseen.

Tukena päätöksessä ja sen pitämisessä on ollut Palmin pitkäaikainen omahoitaja, sosionomi Ulla Rusama Diakonissalaitoksen Hoivan Breikissä, jossa Palm käy korvaushoidossa.

Kaksi henkilöä seisoo punatiilisen seinän edustalla.

”Vanhaan elämääni en halua palata. Siksi on tärkeää, että minulla on Ulla tukenani”, Mikko Palm sanoo omahoitajastaan Ulla Rusamasta.

”Täällä ei tarvitse salailla mitään”

Helmikuusta 2021 lähtien Palm on ollut koevapaudessa, johon kuuluvat viikoittaiset päihdekeskustelut Rusaman kanssa Hoivan Breikissä. Kun Palm vapautuu kokonaan, tapaamisia jatketaan tarpeen mukaan.

Rusama on ollut Palmin mukana myös esimerkiksi lastensuojelutapaamisissa.

”Ulla on auttanut ja neuvonut minua todella paljon, ja hänen kanssaan on aina helppo puhua”, Palm kiittää.

Rusama puolestaan kehuu Palmin avoimuutta ja toteaa, että se on yksi tämän suurimmista vahvuuksista.

”Ei täällä Breikissä tarvitse salailla mitään. Eikä omien ongelmien salailusta ja vähättelystä muutenkaan ole apua. Sen olen ainakin oppinut”, Palm toteaa.

Vahva sitoutuminen korvaushoitoon

Palm hakeutui korvaushoitoon jo 1990-luvun lopussa. Hän on ollut alusta asti sitoutunut hoitoon, joka jatkuu edelleen.

”Silloin saamani korvaushoitolääke Suboxone ei kuitenkaan auttanut pätkääkään opioidiriippuvuuteeni. Hoidossa oleminen oli muutenkin siihen aikaan vaikeaa. Meidät leimattiin, kun ihmiset eivät tienneet, mistä korvaushoidossa on kysymys. Se asia on onneksi mennyt eteenpäin, samoin kuin hoitokin.”

Ulla Rusama kertoo, että käypä hoito -suosituksen mukaan korvaushoitopaikassa tulee olla valmius sekä buprenorfiini- että metadoni-korvaushoitoon.

Lääkäri päättää korvaushoitolääkkeestä hoidollisin ja lääketieteellisin perustein.

Sama lääke ei välttämättä sovi kaikille, kuten ei missään muussakaan lääkityksessä.

Mies seisoo tien päässä, taustalla näkyy parkkipaikka ja muutama ohikulkeva henkilö.

Diakonissalaitoksen Hoivan Breikissä korvaushoitoon kuuluvat lääkehoito, psykososiaalinen hoito, vertaistuki ja palveluohjaus. Toiminnan lähtökohtia ovat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys.

Psykososiaalinen hoito ja yhteisön tuki osana korvaushoitoa

Palmin lääkitys vaihdettiin hänelle paremmin sopivaan metadoniin Breikissä, jonne hän siirtyi korvaushoitoon 2002. Samalla Palm sai tuekseen psykososiaalista hoitoa ja mahdollisuuden osallistua Breikin yhteisölliseen toimintaan.

Oheiskäyttö väheni, ja vankilakierre katkesi kymmeneksi vuodeksi.

”Mikko on aina ollut hyvin sitoutunut korvaushoitoon. Hänellä oli kyllä kannabiksen ja pillereiden käyttöä korvaushoidon ohessa ennen viimeistä puolentoista vuoden vankilajaksoaan, mutta nyt hän on täysin päihteetön. Tämä on Mikolle uusi asia”, Ulla Rusama kertoo.

Breikissä kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa

Palm ottaa arkisin lääkkeensä valvotusti korvaushoitoyksikössä.

Opioidikorvaushoitoon Breikissä sisältyvät lääkehoidon lisäksi psykososiaalinen hoito, vertaistuki ja palveluohjaus. Jokaisen toipumispolku on yksilöllinen.

Breikissä jokainen ihminen kohdataan omana itsenään hänen ihmisarvoaan kunnioittaen. Juuri siksi Palmkin käy siellä mielellään.

”Tänne on helppo tulla, koska täällä ei joudu törmäämään mihinkään ennakkoluuloihin. Breikissä minua kohdellaan kuin normaalia ihmistä – mitä se normaali nyt sitten tarkoittaakaan”, Palm hymähtää.

”Vanhaan elämääni en halua palata”

Kesällä Palmilla on edessään uusi elämänvaihe, kun hänen koevapautensa päättyy ja hän vapautuu kokonaan.

Suuria tulevaisuudensuunnitelmia Palm ei ole vielä tehnyt. Vain se on selvää, että lastensa elämässä hän haluaa olla tiiviisti mukana, kuten tähänkin asti, vaikka ei asukaan yhdessä näiden kanssa.

”Ja sen tiedän, että ainakaan vanhaan elämääni en halua palata. Siksi on tärkeää, että minulla on Ulla tukenani”, Palm sanoo.

Teksti Anu Räsänen
Kuvat Samuli Skantsi

Lue seuraavaksi: uusimmat artikkelit