Lastensuojelutyössä tarvitaan enemmän kulttuurisensitiivisiä menetelmiä

Intensiivihoito on Diakonissalaitoksen lastensuojelutyön erityispalvelu, jota on kehitetty yli 30 vuotta. 2010-luvulta alkaen yhä useammalla lapsella ja nuorella on maahanmuuttajatausta. Heille annettavan hoidon ydintä on intensiivihoidossa kertyneiden kokemusten mukaan monitasoinen perhettä tukeva työskentely, kirjoittaa psykologi Timo Pasanen. Luottamusta luo kielen ja kulttuurien tuntemus.

Suomi ja erityisesti isommat kaupungit ovat muuttumassa monikulttuurisemmaksi nopeaa tahtia. Helsingin seudulla vieraskielisen väestön osuus on 20 kertaistunut 1990-luvulta lähtien ja koko väestön tasolla osuus on kasvanut yhdestä prosentista lähes neljääntoista. Vieraskielisen väestön osuuden Helsingin seudulla on arvioitu yli kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden määrä lastensuojelupalveluissa on lisääntynyt ja tulevaisuudessa yhä useamman maahanmuuttajataustaisen lapsen tai nuoren on arvioitu tarvitsevan lastensuojelun tukea. Helsingissä vuosina 2016–2018 erityis- ja vaativan tason laitoshoitoon sijoitetuista lapsista ja nuorista keskimäärin 38 %:lla ainakin toinen vanhemmista oli maahanmuuttajataustainen. Diakonissalaitoksen intensiivihoidossa* samoilla kriteereillä tarkasteluna maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuosina (2010/33 % – > 2017/58 %). Tulevaisuudessa lastensuojelussa tarvitaan siten entistä enemmän kulttuurisensitiivistä työskentelyä maahanmuuttajataustaisten lasten ja -perheiden tukemiseksi.

Intensiivihoito tutki: kielen ja kulttuurin tuntemus luo luottamusta

Diakonissalaitoksen intensiivihoidossa kertyneiden kokemusten mukaan monitasoinen perhettä tukeva työskentely on maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hoidon ydintä. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tukemiseksi tarvitaan kulttuurisensitiivistä hoidontarpeen arviointia ja työskentelyä, joustavaa tulkkauspalveluiden käyttöä ja kielimuureja ylittäviä hoidollisia menetelmiä. Pakolaisuuteen liittyvien traumojen ja kotoutumiseen liittyvien muutoskriisien hoitaminen edellyttää työntekijöiltä kykyä luoda kontakti eri kulttuurista tuleviin asiakkaisiin, herkkyyttä ja kärsivällisyyttä kuunnella perheen tarinaa. Tarvitaan perheenjäsenten vakautta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavia työskentelytapoja ja ymmärrystä traumareagoinnista.

Intensiivihoidon maahanmuuttajataustaisilta asiakasperheiltä kysyttäessä kielen ja kulttuurin tuntemus on noussut esiin keskeisenä tekijänä luottamuksen syntymisen kannalta. Diakonissalaitoksen intensiivihoidon perhetyön kokemusten mukaan, haastavissakin perhetilanteissa muutos on mahdollinen, kunhan ollaan valmiita kohtaamaan eri kulttuurien lapsia ja perheitä avoimen kunnioittavasti ja työskentelemään eri kulttuurien rajapinnalla pitkäjänteisesti yhteistä ymmärryksen tilan ja muutospotentiaalisen löytämiseksi.

Kulttuurien yli kurottautuva lähestymistapa voi tarjota muutoksen mahdollisuuksia

Kulttuurivaikutusten lisäksi yksilön tilanteeseen vaikuttaa monia tekijöitä, liittyen mm. ikään, koulutukseen, sukupuoleen, seksuaaliseen identiteettiin, maahanmuuton syihin, sosiaalisen aseman muutoksiin, traumaattisiin kokemuksiin ja uskonnollisiin kysymyksiin. Kansalliskulttuurien yli kurottuvassa transnationaalisessa viitekehyksessä kulttuurin, etnisen taustan, uskonnon ja sosiaalisen aseman vaikutus yksilön terveydentilaan huomioidaan maahanmuuttajan oman kokemuksen ja kertomuksen kautta. Transnationaalisessa lähestymistavassa korostetaan dialogisen vuorovaikutuksen, keskinäisen tiedonsiirron ja luovan yhteisymmärryksen merkitystä hyvään hoitotulokseen pääsemiseksi.  Siten se siirtää painopistettä asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan yhdessä luomalle rajasysteemille, jossa kunnioittavan kohtaamisen ja ymmärtämisen taidot saavat entistä suuremman merkityksen. Rajasysteemin sisällä tapahtuvat kohtaamisen hetket voivat muuttaa ja laajentaa meidän kaikkien, yhtä hyvin asiakkaiden kuin hoitohenkilökunnan, suhdetta omaa kulttuuriamme ja itseämme kohtaan.

Lisätietoja aiheesta Diakonissalaitoksen julkaisussa Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen (pdf):  Diakonissalaitoksen intensiivihoito ja maahanmuuttaja-asiakkaat emt. teoksessa sivut 51-64.

Kirjoittaja Timo Pasanen työskentelee Diakonissalaitoksen Rinnekotien lastensuojelupalvelujen psykologina. 

Intensiivihoito on ollut vuodesta 2023 alkaen osa Rinnekotien lastensuojelupalveluja.

Lue myös: Timo Pasasen artikkeli Moniammatillinen työote lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta.