Moniammatillinen työote lisää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä palveluiden vaikuttavuutta

“Lastensuojelussa integroivan työtavan ja hoitokulttuurin kehittyminen on monitasoinen ja haasteellinen prosessi, mutta se mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden tarvitseman laaja-alaisen tuen”, Timo Pasanen kirjoittaa. Intensiivihoito yhdistää lastenpsykiatrisen hoidon, sairaalakoulun ja perheen kanssa työskentelyn.

Yksi keskeinen lastensuojelutyön kehittämistarve liittyy nuorille tarjottaviin moniammatillisiin palveluihin siten, että nuoruuden erityispiirteet, tuen tarpeet ja osallisuus tulisivat niissä paremmin huomioiduksi (Kananoja, HS, 9.10.2018).

Tutkimusten mukaan myös sosiaalityön ammattilaiset tunnistavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integrointi asettaa suuria haasteita moniammatilliselle yhteistyölle ja tarjottujen palveluiden laatu vaihtelee paljon eri kuntien välillä.

Hyviä esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä löytyy jo

Diakonissalaitoksen lastensuojelun sijaishuollossa on pitkäjänteisesti kehitelty sosiaali- ja terveydenhuollon integroivaa intensiivihoidon hoitomallia ja moniammatillisia työkäytäntöjä. Intensiivihoidossa yhdistyvät lapsen tarpeeseen perustuva lastenpsykiatrinen hoito, sairaalakoulu sekä työskentely perheen kanssa. Lasta ja perhettä tukevat yksikön työntekijät, lasten- ja nuorisopsykiatri, psykologit, neuropsykologi, perhe- ja ryhmäterapeutit sekä toimintaterapeutti.

Intensiivihoidossa sijoitettujen lasten tai nuorten sekä heidän perheidensä hoidontarpeisiin vastaaminen edellyttää laaja-alaista arviointia ja sen pohjalta tehtyä selkeää hoidollista kokonaissuunnitelmaa. Perheiden ihmissuhteet ovat usein ratkaisemattomien kriisien, kasautuneiden stressitekijöiden ja vastoinkäymisten kuormittamia. Tällöin lapsen ja nuoren erityistarpeiden ymmärtäminen ja tukeminen edellyttävät myös ylisukupolvisen perhedynamiikan ja laajemman verkoston solmukohtien ymmärtämistä.

Monitasoisten hoitoprosessien ohjaaminen edellyttää eri ammattiryhmien asiantuntijuusrajojen ylittämistä ja nopeasti syntyvien tilanteiden mukaan muuntuvaa joustavaa yhteistyötä. Moniammatilliselle yhteistyölle ja horisontaaliselle asiantuntijuudelle on kuitenkin monia esteitä. Yhteistyön syntyminen on hidas, jopa vuosia kestävä prosessi, joka edellyttää luottamusta, kunnioittamista ja sopivaa erillisyyttä eri ammattiryhmien välillä.

Intensiivihoito – moniammatillisuus turvaa kokonaisvaltaisen hoidon ja lisää vaikuttavuutta

Intensiivihoidon kaltainen, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä koulua integroiva, työskentelytapa turvaa lasten, nuorten ja perheiden tarvitseman kokonaisvaltaisen hoidon ja lisää samalla myös hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Diakonissalaitoksen intensiivihoidossa vaikuttavuutta on arvioitu systemaattisesti jo 2000-luvun lopulta. Tulosten mukaan integroiva työote tukee lapsen ja nuoren kehitystä sekä ihmissuhteiden jatkuvuutta.

Intensiivihoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten psyykkinen toimintakyky ja impulssikontrolli vahvistuivat merkitsevästi jo vuoden hoitojakson aikana. Myös perheen jälleenyhdistyminen on toteutunut likipitäen puolella (48 %) hoidossa olleista lapsista, kun vastaava luku muilla sijaishuoltopaikoilla on ollut noin kolmasosa (29 %) hoidossa olleista lapsista (Hoikkala ym).

Intensiivihoitomallin integroiva perhetyö mahdollistaa myös huolellisen lapsi- ja perhekohtaisen arvion tekemisen, joka tukee perheenyhdistymisen onnistumista.

Lastensuojelutyötä ohjaavan sääntöperustan kehittämisen rinnalle tarvitaankin pitkäjänteistä ja jatkuvaa hoitokulttuuria elvyttävää ja syventävää kehittämistyötä, joka tukee lastensuojelun ammattilaisia ja turvaa ymmärryksen säilymisen hoidon kaikissa vaiheissa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä opetustoimea aidosti integroiva moniammatillinen työskentely turvaa osaltaan lasten ja nuorten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista.  Se myös tuo merkittäviä hyvinvointia ja säästöjä yhteiskunnalle.

Kirjoittaja Timo Pasanen on tutkijatohtori ja psykologi. Hän työskentelee Rinnekotien lapsi- ja perhepalveluissa. 

Lisätietoa:

Linkki kirjaan Turvallista liikettä rajapinnoilla (2017). Pasanen, Katajamäki, Martikainen, Valkonen & Leppänen. Helsingin Diakonissalaitos ISBN 978-952-9854-25-7 (PDF)

Linkki kirjaan Samalla puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa (2013). Susanna Hoikkala, Hanna Heinonen. Lastensuojelun Keskusliitto. ISBN 978-952-7002-02-5 (PDF).

Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2018 ja sitä on päivitetty maaliskuussa 2021 ja 2023.