Tehdään yhdessä hyvä näkyväksi!

“Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen on yhteisen vastuun kantamista. Hyvä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tai universaali käsite, vaan sitä tulee arvioida ja mitata. Tähän tarvitaan sekä luottamusta että yhteistyötä”, Olli Holmström kirjoittaa.

Kun Aurora Karamzin perusti 150 vuotta sitten Helsingin Diakonissalaitoksen, hän ei ehkä tiennyt perustavansa yhteiskunnallista yritystä.  Juuri sellainen Diakonissalaitos kuitenkin jo tuolloin oli. Katovuosien, muuttoaallon ja niitä seuraavien sosiaalisten ongelmien koettelemaan Helsinkiin perustettiin uusi organisaatio, joka otti tehtäväkseen auttaa sairauksien ja nälän piinaamia kaupunkilaisia.

Alusta asti Diakonissalaitos tarjosi palveluita yksityisasiakkaille, joiden maksamilla tuloilla rahoitettiin heikoimmassa asemassa olevien, useimmiten sairaiden ja köyhien naisten ja lasten hoito. Toimintalogiikka oli jo silloin sama kuin tänään: toiminnasta saatavalla tuotolla toteutettiin säätiön perustehtävää, työtä ihmisarvoisen huomisen puolesta.

Yhteiskunnallinen yritys toimii samalla viivalla yksityisten toimijoiden kanssa, mutta sen erottaa siitä, että taloudellisen voiton maksimointi ei ole ensisijainen tavoite eikä toiminnan menestyksen mittari.

Kannattava liiketoiminta – siis sekä tuote että tulos – on väline paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.

Miten tämä sitten eroaa muista yrityksistä, jotka yhä enenemässä määrin kantavat vastuuta yhteiskunnallista asioista ja parantavat maailmaa uusien innovaatioiden tai yhteiskuntavastuun ohjelmien avulla?

Ensisijainen kriteeri on rajoitettu voitonjako. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittaen sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Laitamme siis hyvän kiertämään.

Hyvän mitta

Yhteiskunnallinen hyvä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tai universaali käsite, vaan se näyttää hyvinkin erilaiselta riippuen siitä, mistä tai kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan.

Hyvää pitää mitata

Juuri tästä syystä tarvitaan läpinäkyviä, tutkimukseen perustuvia ja asiakkaan kokemuksen huomioivia hyvän mittareita. Nämä ovat kriittisiä yhteiskunnallisten yritysten, mutta myös muiden yhteiskunnallisten haasteiden parissa painivien yritysten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Jatkossa meidän on yhä paremmin osattava arvioida toimintamme laatua ja vaikuttavuutta.

Mm. Arvoliiton, Me-säätiön ja Sitran käynnistämä Hyvän mitta -hanke onkin peräänkuuluttanut lisää vuoropuhelua eri toimijoiden välille vaikutusten arvioinnin yhteisen kielen ja yhdessä sovittujen käsitteiden turvaamiseksi.

Tarvitsemme yhteistyötä, jonka avulla voimme asettaa tavoitteet ja mitata tuloksia.

Vaikuttavuuden mittaamisen menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto vaatii panostusta ja luottamuksen rakentamista eri toimijoiden välille. Se kuitenkin kannattaa, sillä Suomalaisen Työn Liiton mukaan vastuulliselle ja yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle on kova kysyntä. Lähes 90 prosenttia kuluttajista arvostaa yrityksiä, jotka tekevät liiketoimintansa kautta yhteiskunnallista hyvää. Lisäksi jopa 65 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän yhteiskunnalliseen hyvään panostavan yrityksen tuotteista tai palveluista – edellyttäen, että vaikuttavuus on mitattavissa ja näkyvää.

Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen on yhteisen vastuun kantamista. Samalla se on myös yrityksille kilpailuetu, joka ulottuu paljon syvemmälle kuin mitä mainonnan ja retoriikan keinoin voidaan saavuttaa.

Tehdään siis yhdessä hyvä näkyväksi.

Kirjoittaja Olli Holmström on Helsingin Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja. 

Artikkeli on julkaistu myös Hoiva&Terveys -palvelun kumppaniblogina.

Blogi julkaistiin Diakonissalaitoksen verkkosivulla syyskuussa 2018.