Vaikuttavaa muutosta huostaanotettujen lasten ja heidän perheittensä elämään
Diakonissalaitoksella on jo vuosien ajan systemaattisesti kehitetty palveluiden vaikuttavuuden arviointia. Esimerkiksi 15 vuoden aikana intensiivihoidon päättäneistä lähes 400 lapsesta tai nuoresta jopa 48 % on pystynyt palaamaan hoidon jälkeen kotiin. Työmme tulos on vaikuttavaa muutosta huostaanotettujen lasten ja heidän perheittensä elämään, kirjoittaa erikoisasiantuntija Outi Kuikanmäki.
Rakennamme eri palveluiden vaikutusketjuja – mitä resursoimme palvelun toteuttamiseen, mitä käytännössä teemme tuloksen saavuttamiseksi, minkälaisia mitattavia tuloksia tekemisen seurauksena syntyy ja minkälaisia vaikutuksia tuloksista seuraa pitemmällä tähtäimellä yksilön tai koko yhteiskunnan mittakaavassa. Näitä vaikutusketjulla kuvattuja tuloksia pyrimme myös mittaamaan. Englanniksi vastaavaa menetelmää kutsutaan nimellä IOOI eli Input-Output-Outcome-Impact.
Diakonissalaitoksella on pitkä historia hyvän tekemisessä. Toiminta on aina ollut tavoitteellista; aina on ollut olemassa yhteiskunnallinen tarve, ja siihen on yritetty löytää mahdollisimman vaikuttava ratkaisu. Turhan tekemiseen ei yksinkertaisesti ole ollut resursseja, panokset on täytynyt osata kohdentaa oikein, jotta mahdollisimman moni on voinut saada tarvitsemansa avun.
1980-luvulla Helsingin Diakonissalaitoksen Pitäjänmäen lastenkodissa nähtiin moniongelmaisten lastensuojelun asiakasperheiden tarpeet ja toisaalta muuttuneen lastensuojelulainsäädännön mahdollisuudet ja ryhdyttiin kehittämään entistä vaikuttavampaa ratkaisua. Seurauksena syntyi uudenlainen lastensuojelun ja sosiaali- ja terveydenhuollon integroiva hoitointerventio, intensiivihoito.
Toiminnan vaikuttavuus syntyy kun ymmärretään, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla tavoitellaan, minkälaisia muutoksia täytyy tapahtua, jotka aikanaan johtavat tavoiteltuun vaikutukseen ja minkälaisella tekemisellä haluttu muutos voidaan saada aikaan. Täytyy ymmärtää itse ilmiö: minkälaiset syy-seuraussuhteet vaikuttavat muutoksen aikaansaamiseen. Inhimillinen muutos ei aina helposti antaudu ulkoapäin mitattavaksi. Silmiemme edessä näemme kuitenkin muutoksen tapahtuvan; kun osaamme sanoittaa muutoksen, jota olemme tekemässä, löydämme myös mittareita, jolla voimme osoittaa missä määrin muutosta on tapahtunut.
Intensiivihoidon vaikuttavuutta on seurattu systemaattisesti jo 15 vuoden ajan
Intensiivihoidon tavoitteena on vakauttaa sekä psyykkisesti oireilevan lapsen, että lapsen perheen tilannetta, vahvistaa lapsen voimavaroja ja parantaa perheen toimintakykyä niin, että lapsi voi hoidon jälkeen turvallisesti palata kotiinsa. Tulosmittarina ja vaikuttavuuden osoittimena käytetään intensiivihoidon jälkeen kotiinsa palanneiden osuutta. 15 vuoden seurannan aikana hoidon on päättänyt 398 lasta tai nuorta. Näistä 191 lasta eli 48 % on palannut hoidon jälkeen kotiin. Loput ovat siirtyneet lastensuojelulaitokseen (50 %) tai sairaalaan (2 %). Vuosittaiset kotiinsa palanneiden osuudet vaihtelevat välillä 32 – 59 %, koska vuosittain hoitonsa lopettaa suhteellisen pieni asiakasmäärä. Vuosien kuluessa tuloksen taso on kuitenkin pysynyt samanlaisena. Tulos on tällä kohderyhmällä poikkeuksellisen hyvä.
Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhepalveluissa saadaan aikaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia muutoksia lasten ja perheiden elämässä – muutoksia, jotka katkaisevat ylisukupolvisen syrjäytymisen kierteen. Vaikuttavan hoidon kehittäjänä ja myös hoidon pitkäjänteisen vaikuttavuuden mittaajana Diakonissalaitos on alan edelläkävijä.
Outi Kuikanmäki
Erikoisasiantuntija
Artikkeli on julkaistu 18.6.2019. Intensiivihoito on ollut vuodesta 202 osa Rinnekotien lastensuojelupalveluja.