Viisi pelisääntöä moniääniselle medialle

Media voi olla moniäänisessä yhteiskunnassa turvallinen ja luotettava fasilitaattori, joka tuo ihmisiä yhteen luomaan uutta ideaa siitä, keitä olemme ja mitä haluamme, kirjoittaa Taneli Heikka Helsingin Diakonissalaitoksen blogissa. 

Helsingin Sanomien toimittaja oli kyynelten partaalla. Hän osallistui dialogiseen istuntoon, jossa 18 ihmistä istui piirissä ja puhui yhdessä hyvästä elämästä. Ihmiset jakoivat ajatuksiaan luottamuksen ja kuuntelemisen ilmapiirissä. Linkki toimittajan artikkeliin on tässä.

Se oli journalistille mullistava kokemus. Elämä on hauras ja pienestä kiinni, mutta kohtaaminen on sittenkin mahdollista! Tuntemattomien ihmisten oivallukset liikuttivat ja tuottivat vaikuttavaa journalismia, kertomuksen siitä kuinka ihmiset ovat pohjimmiltaan yhtä ja voivat ymmärtää toisiaan ristiriitojen repimässä maailmassa.

Kohtaaminen tapahtui Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämässä dialogissa Kannelmäen D-asemalla. Sen pelisäännöt kuuluvat Sitran Erätauko-menetelmään, ja ne ovat yksinkertaiset.

1. Kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja.
2. Liity toisten puheeseen ja käytä arkikieltä.
3. Kerro omasta kokemuksesta.
4. Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä.
5. Etsi ja kokoa. Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja ja etsi piiloon jääneitä asioita. Puhuttele muita suoraan ja kysy heidän näkemyksistään.

Monet hyvät keskustelijat noudattavat noita ohjeita luonnostaan. Mutta pätevätkö ne myös mediaan?

Jos säännöt tuottivat Hesarin jutussa ihmistä ymmärtävää, empaattista journalismia, voisiko ohjeet laajentaa koskemaan toimittajien työtä laajemmin?

Kokeillaan.

1. Kuuntele toisia. Kuuntele kaikkia, mutta erityisesti niitä toisia, joita mediassa ei kuuntele kukaan. Joudut näkemään vaivaa ja tekemään jalkatyötä etsiäksesi heidät. Käytä kolmannen sektorin järjestöjä apuna, jotta pääset syrjäytettyjen puheille. Löydät uutisia.
2. Liity toisten puheeseen. Sosiaalisessa mediassa on paljon toisten arkikielistä puhetta. Arkikielistä ja kovaa. Mene sinne ja kuuntele. Kysy, mitä kokemuksia mielipiteiden takana on. Jos olet oman median keskusteluryhmissä, opettele fasilitoimaan keskustelua, auta ihmisiä löytämään toisensa ja liittymään muihin. Ole rehellinen, nöyrä ja ymmärrä toiset parhain päin (linkki Sitran ohjeisiin.)
3. Kerro omasta kokemuksestasi, koska dialogi on vastavuoroista. Saat, jos uskallat antaa. Pane itsesi haastattelutilanteessa likoon, koettele ammattietiketin rajoja ja uskalla välittää. Silloin sydämet aukeavat.
4. Ole läsnä. Poistu toimituksesta ja kuuntele. Jos löydät jotain, jota rakastat, älä pelkää missiojournalistin leimaa.
5. Etsi ja kokoa. Jos haluat olla yhteiskunnallisen keskustelun rakentaja, ole se joka kutsuu ihmiset dialogiin. Järjestä keskustelu, ja luo sen käymiseen turvallinen luottamuksen tila.

Sovi jutunteon pelisäännöt niin, että ihmiset tietävät milloin heitä siteerataan. Noudata sääntöjä. Kirjoita juttu siitä, mitä ihmiset kokivat.

Kohtaamisen tarve moniäänisessä yhteiskunnassa on kova. Emme enää ymmärrä toisiamme yli mielipidekuilujen, sosiaalisten erojen ja maantieteellisten etäisyyksien.

Voi kysyä, olemmeko enää yhteiskunta, vai joukko erilliskuntia, ihmisten saarekkeita verkostojen maailmassa. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi, Brexit-äänestys ja yleiseurooppalainen populismin nousu kertovat, että aina löytyy politiikkoja hamuamaan valtaa ristiriitoja ja epäluuloja lietsomalla.

Medialla avautuu tässä maailmassa uusi tehtävä. Se voi olla turvallinen ja luotettava fasilitaattori, joka tuo ihmisiä yhteen luomaan uutta ideaa siitä keitä olemme ja mitä haluamme. Dialoginen journalismi voi olla tehtävänä medialle uusi, mutta se voi olla myös yhteiskuntarauhan vuoksi välttämätön.

Kirjoittaja Taneli Heikka, FT, on journalismin ja dialogin suhteesta väitellyt tutkija, konsultti ja Lastenmaailma ry:n leikkijohtaja.

Taneli Heikka alusti SuomiAreenalla tiistaina 17.7. 2018  järjestettävän keskustelun Moniäänisempää mediaa! Se kokosi yhteen monipuolisen joukon median edustajia keskustelemaan siitä, millaisilla konkreettisilla ratkaisuilla mediaa voidaan kehittää paremmaksi. Mikä on median rooli ja vastuu moniäänisen Suomen rakentamisessa? Miten synnytetään rakentavaa keskustelua ja dialogia? Keskustelun järjestivät: Ateneumin taidemuseo, Helsingin Diakonissalaitos, Moniheli ry ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa 2018.