Yhteenkuuluvuuden kuntapolitiikkaa

18.5.2021

”Yhteenkuuluvuuden tavoittelu ja yksinäisyyden vähentäminen voisivat olla esimerkiksi kunnan strateginen valinta”, kirjoittaa Terhi Laine. Kuntavaalikampanjoiden ollessa kiihkeimmillään on hyvä kysyä, millaista kuntaa ehdokkaat haluavat rakentaa: nuoret mukaan ottavaa vai heidät syrjään jättävää?

Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.

Terhi Laine

”Toiveena olisi, että en olisi nettonegatiivinen vaikuttaja tässä yhteiskunnassa. Saisin elää tavallista elämää”, kertoi rovaniemeläinen nuorimies Heikki toiveistaan Vamoksen Yhdessä osallisuuteen -hankkeen videolla. Tässä linkki videoon.

 

Saisi elää tavallista elämää. Ettei olisi taakaksi yhteiskunnalle. Aika pieniä toiveita, eikö?

Kuntavaalit lähestyvät, joten on aika kysyä, miten hyvin ehdokkaat tuntevat nuorten aikuisten maailman. Tiedämme, että 18–24-vuotiaista nuorista vain 35 % äänesti viime kuntavaaleissa. Nuori äänestää sitä todennäköisemmin, mitä korkeammin koulutetut vanhemmat hänellä on. Linkki kuntavaalien 2017 tilastoon.

Kunnallisvaalien ehdokkaan näkökulmasta nuoret aikuiset ovat potentiaalinen äänestäjäryhmä, joka vasta hakee itselleen sopivaa puoluetta ja ehdokasta, eikä ole lyönyt kantojaan lukkoon.  Nuoren äänen voi saada myös seuraavissa vaaleissa. Hänet kannattaa houkutella vaaliuurnille.

Suomessa on lähes miljoona 15–29-vuotiasta nuorta. Suurella osalla heistä menee hyvin, mutta samaan aikaan nuorten ryhmä on entistä polarisoituneempi. Korona-aika on jopa syventänyt railoa kahden ääripään, hyvin ja huonosti voivien, nuorten välillä. Jo ennen koronaa, osa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista koki, ettei kuulu yhteiskuntaan.

Suurimmat kustannukset kuntataloudelle aiheutuu siitä, että nuoren koulunkäynti keskeytyy, koulutustaso jää alhaiseksi tai nuori ei saa tarvitsemaansa tukea riittävän ajoissa. Tämä tarkoittaa, että kuntapäättäjän on tunnettava haavoittuvassa asemassa elävien nuorten tilanne kuntatasolla.

Nuorisovaikutusten arvioinnilla tietoa päätösten pohjaksi

Lapsivaikutusten arvioinnin määritelmää mukaillen nuorisovaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten kaikkien nuorten oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja nuoriin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan?

Vaikutusten arvioinnissa katseen tulee kohdistua haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin, koska kuntapolitiikassa ja kuntataloudessa heidän asemansa parantamisen tulee olla tulevaisuuden rakentamisen ykkösasia.

Tällä hetkellä työn ja koulutuksen ulkopuolella on noin 38 000 alle 25-vuotiasta nuorta. Vaarana on, että tulevaisuudessa heidän määränsä tulee kasvamaan. Sitran selvityksen mukaan kaikkein kannattavinta on sijoittaa työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen. Lisään tähän myös opiskelijat, jotka ovat oppilaitosten kirjoilla, mutta ovat riskissä keskeyttää tai lopettaa opinnot. Linkki Sitran selvitykseen.

Sitran selvitys korostaa, että juuri nyt pitää investoida osaamiseen ja työllistämiseen, koska pitkäkestoisimmat kustannukset julkiselle sektorille aiheutuvat nuorten syrjäytymisestä.

Nuorten elämään tyytyväisyys on laskenut pandemiavuonna. Eniten se on laskenut niillä nuorilla, joilla on heikko toimeentulo, asuvat yksin tai ovat työttöminä. Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksen mukaan heikommin toimeentulevien kotitalouksien nuoret kokivat muita useammin, että koronalla on pitkäaikaisia seurauksia omalle elämälle.

Yhteenkuuluvuus ja mukaan ottaminen ovat tietoinen valinta

Voidaanko kuntapolitiikkaa rakentaa yhteenkuuluvuuden näkökulmasta? Yhteenkuuluvuus ei ole vain yksilötason kokemus tai kahden ihmisen vuorovaikutuksessa syntyvä tunne, vaan myös rakennetasoinen asia (ks. Pesonen 2019), johon voidaan tietoisesti vaikuttaa. Yhteenkuuluvuuden politiikka tarkoittaa institutionaalisen toimijan, kuten kunnan, strategista valintaa.

Kunta voi valita tahtotilan, että se luo inklusiivista kulttuuria ja pitää kaikki nuoret mukana. Jopa nuorten yksinäisyys on poliittista. Siihen tulee vastata kotiin vietävillä matalan kynnyksen palveluille, jotka tavoittavat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Näin tehtäessä laskua ei tarvitse maksaa jälkikäteen.

Yksikään nuori ei halua olla nettonegatiivinen vaikuttaja tässä yhteiskunnassa. Kuka nostaisi politiikan tavoitteeksi yhteenkuuluvuuden?

Terhi Laine

Kirjoittaja toimii johtajana Diakonissalaitoksen Vamos ja työllisyys -toimialalla.

Lue myös

Kuntavaaliehdokas, tunnetko kuntasi nuorten tilanteen? 
Testaa tietosi Kuntapäättäjän happotestillä!

Mikä on Vamos?

Diakonissalaitoksen Vamos tukee 1629-vuotiaita nuoria kohti koulu- ja työelämää. Vamoksesta nuori saa oman työntekijän, tukea sekä arjen perusasioihin että tulevaisuuden suunnitteluun. Toiminta on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta. 

Lue lisää Vamoksesta
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: