695 turvaph 1

Kummiperheet tukevat turvapaikanhakijanuoria

”Kun meen kummiperheen luo, niin leikin heidän koiran kanssa. Sitten me jutellaan aika paljon ihan perusasioista, opetellaan suomen kieltä ja sellasta kaikkea mukavaa hommaa.”

Näin kuvaa oman kummiperheen saanut 16-vuotias syyskuussa 2015 Suomeen yksin ilman huoltajaa saapunut poika. Vuonna 2015 turvapaikka- ja pakolaistilastoissa tapahtui tilastohistorian suurin piikki, kun Suomeen saapui ilman huoltajaa yhteensä 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Vastaava luku vuodelta 2014 on 196.

Konkreettinen tapa auttaa

Kummiperhetoiminnassa saatetaan yhteen suomalainen perhe ja alaikäinen turvapaikanhakija. Näin luodaan nuorelle mahdollisuus päästä osaksi suomalaista perhe-elämää ja arkea. Samalla nuori oppii suomen kieltä ja saa ympärilleen turvallisia aikuisia. Toiminnan tavoitteena on lisätä yksintulleiden turvapaikanhakijalasten hyvinvointia sekä tukea heidän kotoutumistaan.

Kummiperhetoiminta syntyi pilottina Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyössä vapaaehtoistoimintaa koordinoivassa ja kehittävässä, STEA-rahoitteisessa Perhetalkoot-hankkeessa alkuvuodesta 2016. Vuonna 2017 STEA myönsi kummiperhetoiminnalle oman rahoituksen vuosille 2017–2020. Syksyllä 2017 jo 70 perhettä on saanut valmennuksen ja vähintään sama määrä nuoria on saanut oman kummiperheen.

”Kun perheet ottavat meihin yhteyttä he kertovat, että heillä on huoli näiden yksin maahan tulleiden lasten ja nuorten pärjäämisestä. Heitä myös ahdistaa Suomen kylmentynyt asenneilmapiiri. Monet haluavat myös kasvattaa lapsensa kohtaamaan eri taustoista tulevia ihmisiä. Moni on kertonut, että omassa ruuhkavuosiarjessa haluaa osallistua niin, että koko perhe voi olla mukana ja kummiperheenä toimiminen on juuri sitä, mitä perhe on pitkään odottanutkin. Toiminta ei ole sidottua tiettyyn paikkaan tai aikaan vaan parhaimmillaan kumminuori solahtaa helposti perheen arkeen ja suhteesta muodostuu läheinen”, Kummiperhetoiminnan projektipäällikkö Maiju Lehto kertoo.

Perheet valitaan huolellisesti, mutta lähtökohtaisesti kaikki perheet ovat tehtävään sopivia. Nuoret ovat pääosin 16–21-vuotiaita.

Nuoret vierailevat perheiden luona muutaman kerran kuussa ja pääsevät kummiperheen kautta entistä vahvemmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen, suomen kielen taidon parantuminen ja se että nuori kokisi vahvemmin itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan näin myös tapahtuu. Kotoutuminen alkaa pienistä asioista.

”Muistan miten paljon mua hävetti kun olin ensimmäistä kertaa vieraana suomalaisissa juhlissa. Kulautin saamani mehulasin kerralla alas ja huomasin, että muut seisoivat maljan kanssa vielä vaikka kuinka kauan. Nyt mä osaan, että pitää odottaa että malja nostetaan, ja juoda vasta sitten”, nauraa 18-vuotias nuori.

Perheet ovat kertoneet toiminnan olevan heille erittäin merkityksellistä.

”Kummiperheenä toimiminen on antanut todella paljon. Pojasta on tullut meille tärkeä osa perhettä ja hänen myötään on saanut täysin uudenlaisen perspektiivin elämään. Tätä kautta olen myös aktivoitunut laajemminkin turvapaikan-hakijoiden kanssa tehtävässä vapaaehtoistyössä ja saanut paljon uusia ystäviä niin vapaaehtoisista kuin turvapaikanhakijoista. Maailma on avartunut ja oma arvomaailma kirkastunut", kertoo kummivanhempi.

Kummiperheeltä ei vaadita ihmeitä

Palaute niin nuorilta kuin perheiltä on ollut hyvin positiivista. Kummiperheenä toimiminen ei vaadi ihmeitä. Perhe tekee nuoren kanssa tavallisia asioita, sellaista, mitä muutenkin tekisivät. Kyse on henkisen pääoman antamisesta, ystävyydestä ja välittämisestä, jossa rahaa ei tarvita.

”Ne on mulle tosi tärkeitä. Mä oon oppinu heiltä niin paljon kaikista asioista, kielestä ja kulttuurista, urheilusta ja kaikesta Suomessa. Ja ne on aina auttanu mua ja ollu mun tukena. Ja kysyy aina mitä mä tarviin. Ne on mulle todella tärkeitä.”  Kummiperheen saanut nuori.

”On tärkeää, että maahan yksin saapuvat nuoret saavat luotettavia suomalaisia aikuisia rinnalleen ja löytävät paikkansa. Se on onnistuneen kotiutumisen tukemista parhaimmillaan”, sanoo Diakonissalaitoksen Diakonia ja sosiaalinen vastuu toimialajohtaja Marja Pentikäinen.

”Nuorilla on takanaan todella kovia kokemuksia. He ovat lapsia mutta ovat joutuneet kohtaamaan aikuisten maailman. Kun oma perhe on kaukana, kadoksissa tai jopa kuollut, kummiperhe voi olla linkki tavalliseen arkeen ja elämän. Hyvillä kokemuksilla on tärkeä merkitys näiden nuorten elämälle.”

Mikäli kiinnostuit ja haluta tietää lisää kummiperhetoiminnasta, ota yhteyttä!

Maiju Lehto, projektipäällikkö
p. 050 575 3339
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Merja Rankinen, yhteisötyöntekijä
p. 050 359 0110
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Muttaqi Khan, yhteisötyöntekijä
p. 050 467 4344
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

 

Päivitetty 6.10.2017


 695 ray tukee hyvia tekoja