695 150vuotta warsta tunnus

Valinnanvapaus tulee toteuttaa osana sote-uudistusta

Helsingin Diakonissalaitos on työskennellyt jo 150 vuotta heikommassa asemassa olevien väestönryhmien kanssa. Toimintamme ytimessä on rohkea diakonia, joka tarkoittaa työtä ihmisen kanssa, ei hänen puolestaan. Siksi pidämme lähtökohtaisesti valinnanvapauden vahvistamista hyvänä asiana. Hyvin toteutettuna se lisää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Näin se siirtää päätäntävaltaa viranomaisilta ihmisille itselleen. On luotettava, että myös paljon tukea tarvitsevat asiakkaat tuntevat itse tilanteensa ja tarpeensa parhaiten.

Nyt lausunnolla ollut hallituksen esitys sisältää paljon avoimia asioita. Näin on hyvin vaikeaa arvioida uudistuksen toteutuskelpoisuutta käytännössä ja sen todellisia vaikutuksia erityisesti erityisryhmien näkökulmasta. Laki takaa edellytykset mutta ei vielä toimivan markkinan syntymistä. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että uudistus saatetaan voimaan kokonaisuutena pirstoutumisen välttämiseksi. Sen jälkeen oleellista on mitata vaikutuksia ja kehittää järjestelmää joustavasti edelleen. Seuraavassa on kuvattu Helsingin Diakonissalaitoksen keskeiset näkemykset liittyen asiakkaan valinnanvapautta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen.

Valinnanvapaus kuuluu kaikille, ei vain hyväosaisille

Yhdenvertaisen valinnanvapauden toteutuminen edellyttää, että uudistuksessa huomioidaan myös erityistä tukea tarvitsevat kansalaiset. He tarvitsevat laadukasta palveluohjausta, neuvontaa ja tukea päätöksentekoon. Tuetun päätöksenteon ja palveluohjauksen tavoitteena tulee olla henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja riittävän tuen saaminen hänen omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä. Palveluohjaus ja mm. henkilökohtaisen budjetin valmistelu tulee toteuttaa moniammatillisesti hyödyntäen myös yksityisten ja 3. sektorin palveluntuottajien asiantuntemusta ja asiakastuntemista. Lisäksi valinnanvapaus tulee ulottaa myös siihen, keneltä asiakas haluaa näkemyksiä ja apua päätöksenteossa – järjestöt, kokemusasiantuntijat ja vertaiset tulee haluttaessa ottaa mukaan valmisteluun.

Valinnanvapauden tulee koskea myös SO-palveluita

Valinnanvapaudesta käytävä keskustelu keskittyy voimakkaasti perusterveydenhuollon järjestämiseen. Kuitenkin kalleimmaksi ja haastavimmiksi tulevat ne 10 % asiakkaista, jotka käyttävät paljon erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluita sekä tuottavat yli 80 % nykykustannuksista. Heille tulee rakentaa matalankynnyksen palveluita, joissa sekä SO- että TE-palvelut yhdistyvät saumattomasti ja vaikuttavasti. Samalla kapitaatiokorvaukset on määriteltävä niin, että "kalliista" asiakkaista saadaan suurempi korvaus. Riskipainotettu kapitaatio rohkaisee tuottamaan palveluita myös runsastarpeisille asiakkaille. Tämä synnyttää uusia mahdollisuuksia erikoistuneiden palveluiden tuotantoon, ja näin keinovalikoima hoitaa vaativia asiakkaita markkinoilla paranee.

Etenkin erityisryhmät tarvitsevat integroituja palveluita

Integroiduissa ”yhden luukun” palveluissa keskiöissä on asiakas ja hänen tarpeensa. Palveluita tulee voida tuottaa tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä julkisen, yksityisen ja 3. sektorin toimesta. Erityisesti yhden luukun palveluista hyötyvät ”kalliit” erityisryhmät. Heidän tarpeisiinsa tulee kehittää mm. matalan kynnyksen tai erikoistuneita sote-asemia. Sote-uudistuksen valmistelussa tulee myös nykyistä enemmän huomioida kansalaisyhteiskunnan rooli. Tulevaisuudessa ammattilaisten rinnalle tarvitaan myös vapaaehtoisia, sillä palvelut eivät yksin riitä. Kestäviä tuloksia saadaan aikaan yhteisöissä, joissa ammattilaiset, vapaaehtoiset, vertaiset ja kokemusasiantuntijat toimivat yhdessä asiakkaan rinnalla.

Laatua on pystyttävä mittaamaan ja käyttämään päätöksenteon välineenä

Valinnanvapauden toteutuminen edellyttää, että niin palveluiden ostajat kuin loppukäyttäjät voivat hankkia pitkäaikaisia vaikutuksia, ei pelkkiä suoritteita. Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaessa. Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella asiakaslähtöisesti ja tarjota siihen kokonaisratkaisu, joka vähentää palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa. Laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan yhdenmukaisia mittareita ja avointa dataa. Monituottajamallissa tietojen tulee olla kaikkien palveluntuottajien käytössä, jotta asiakkaan hoidosta muodostuu oikea-aikaista ja vaikuttavaa.

Kolmannen sektorin toimijat mukaan

Kolmannen sektorin palveluntarjoajille on turvattava mahdollisuus olla mukana jo ns. ensimmäisellä palvelutasolla, ei vain isojen alihankkijoina. Täten varmistetaan, että jo palveluketjujen suunnittelussa ovat mukana ne toimijat, jotka tuntevat myös erityisryhmien tarpeet ja voivat tuottaa innovatiivisia ratkaisumalleja. Innovaatiota ja erikoistumista tuleekin rohkaista lainsäädännössä, esim. riskipainotetun kapitaation ja innovaatioiden suosimisen kautta. Lisäksi lakiin tulee kirjata velvoite, että sote-keskukset ja maakunnat avaavat palveluita erikoistuneille tuottajille kaikkien luonnoksessa listattujen instrumenttien osalta (setelit, henkilökohtainen budjetti) sen sijaan, että PTH- tuottajat ja maakunnat pyrkivät tuottamaan palvelut pääsääntöisesti itse.


Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Olli Holmström, puh.050 483 6313, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
Strategiajohtaja Mitti Storckovius, puh. 040 746 6723, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 
Viestintäjohtaja Laura Niemi, puh.050 3738602, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

 

27.3.2017