kidutettujen kuntoutus helsingin diakonissalaitos 

Diakonissalaitos selvitti traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoitoa 

Terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole saaneet lisäkoulutusta pakolaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä, ja he kokevat taitonsa ja tietonsa puutteellisiksi lasten ja nuorten sotatraumatisoitumisen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Halu oppia on kuitenkin suuri. Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) juuri valmistunut selvitys valottaa traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoitoa Suomessa.  

HDL:n Kidutettujen kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten hankkeessa tehty selvitys pohjautuu kyselyyn, johon vastasi 143 terveydenhuollon ammattilaista eri puolilta maata. Siinä kartoitettiin lasten ja nuorten traumojen tunnistamisen, hoitoonohjauksen ja kuntoutuksen tilannetta.   Työntekijät kokivat vaikeaksi löytää traumaoireileville pakolaislapsille sopivia hoitopolkuja, ja olivat sitä mieltä, ettei pakolaisten kanssa tehtävän työn erityispiirteitä ole tunnistettu ja huomioitu resursseissa riittävästi. 

”Selvityksessä kysyttiin terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä, mutta silti sain ilokseni lukea ammattilaisten tuovan paljon esille myös eettisiä näkökulmia ja arvojaan”, kertoo selvityksen tehnyt projektityöntekijä Sandra Hagman Kidutettujen Kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten hankkeesta. 

”Monissa avovastauksissa tuli esille huoli yhteiskunnan arvojen kovenemisesta, kun taas työntekijät toivat esille motivoituneisuuttaan työskennellä juuri pakolaistaustaisten ihmisten kanssa.”

Psykiatrisen hoidon tarve on suuri, mutta se jää huomaamatta 

Maailmassa on eniten pakolaislapsia sitten toisen maailmansodan. Suomessakin elää tuhansia pakolaistaustaisia lapsia. Tilastojen mukaan 25–35% pakolaislapsista olisi traumatisoitumisensa takia psykiatrisen hoidon tarpeessa, mutta tämä tarve jää usein huomaamatta.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen työ lasten, nuorten ja perheiden parissa on alkanut jo vuonna 2010. Nyt meneillään olevan hankkeen keskiössä on kiintiöpakolaisina tulleiden traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoito. Lisäksi hankkeessa on koulutettu jo lähes 1700 pääasiassa terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaista eri puolilla Suomea. Hankkeen rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto (AMIF) kolmivuotisella (2016–2018) toiminta-avustuksella.

”Koulutustapahtumissamme ympäri Suomea olemme huomanneet, että kentällä on tahtoa ja halua oppia enemmän sotatraumatisoitumisesta ja sen hoidosta. Kunnilla ja kuntayhtymillä on myös selkeä halu muuttaa käytäntöjään ja selkeyttää hoitopolkujaan”, projektipäällikkö Marjo Neste kertoo.  

Koulutusta, resursseja ja valtakunnallisia toimintamalleja tarvitaan

Selvityksen, annettujen koulutusten ja potilastyön pohjalta lasten ja nuorten hanke suosittelee kehittämiskohtia, jotta traumatisoituneet pakolaislapset ja -nuoret pääsisivät paremmin hoitoon.

Ensinnäkin terveydenhuollon henkilökuntaa tulisi kouluttaa perustasolla neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tunnistamaan pakolaislasten traumatisoitumista. Toisekseen tarvitaan valtakunnallisia toimintamalleja ja hoitotyön välineitä lasten ja heidän perheidensä hoitoon, hoitopolkuihin ja työnjakoon. Kolmanneksi terveydenhuollon resursseissa on otettava huomioon työn erityispiirteet, kuten sosiaaliohjauksen ja psykoedukaation suuri tarve, työntekijöiden sijaistraumatisoitumisen mahdollisuus ja tulkkivälitteisen työn vaatima lisäaika. Neljänneksi suositellaan tulkkien kouluttamista terapiatyöskentelyyn. 

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen yksikönjohtaja Jaana Pajunen toivoo rohkeutta terveydenhuollon kentälle.

”Meillä on Suomessa korkeatasoinen koulutus ja vahva ammattitaito. Terveydenhuollon ammattilaisilla on siten kaikki edellytykset kohdata ja hoitaa pakolaistaustaisiakin potilaita. Tarvitaan vain rohkeutta kohdata erilaisista taustoista tulevia ihmisiä ja uskoa omaan tekemiseen. Ihmisten kesken tehtävä työ on kuitenkin pohjimmiltaan samanlaista”, Jaana Pajunen toteaa.

Lisätietoja:

Sandra Hagman, projektityöntekijä
p. 044 07 09 016
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Marjo Neste, projektipäällikkö
p. 050 502 7601
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jaana Pajunen, yksikönjohtaja
p. 050 386 7145
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Laura Niemi, viestintäjohtaja
p. 050 373 8602
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sandra Hagman: ”Työ on varmasti vielä lapsenkengissä” – Selvitys traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoidosta. HDL Raportti # 1/2017. Helsingin Diakonissalaitos 2017
ISBN 978-952-9854-26-4 (nid.)
ISBN 978-952-9854-27-1 (PDF)

Linkki PDF-versioon  https://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/Tyo_on_varmasti_viela_lapsenkengissa_web.pdf

Turvapaikka 2c maahanmuutto ja kotouttamisrahasto