hirundo

Kerjäläiset eivät katoa ainakaan tänä kesänä

Vuonna 2012 kerjäläisiä oli Helsingissä enemmän kuin aiempina vuosina. Tämä kevät antaa viitteitä määrän kasvamisesta edelleen. Kerjäläisten auttaminen on ihmisoikeuskysymys, jota ei voida väistää kieltämällä asia.

Siirtolaisuus on monimutkaisempaa ja dynaamisempaa kuin koskaan. Yksi näkyvä esimerkki kehityksestä on kerjäläisten saapuminen suomalaisten taajamien katukuvaan. Köyhyyden ja syrjäytymisen näkyväksi tulleen ääri-ilmiön käsitteleminen on vaikeaa. Siihen liittyy epäoikeudenmukaisuutta ja inhimillistä hätää, joihin sivistyneen yhteiskunnan on vaikea olla puuttumatta.

Helsingin kaupungin Kerjäläistyöryhmä linjasi keväällä 2011, että katutyötä romanikerjäläisten keskuudessa jatketaan, mutta majoitustoimintaa ei järjestetä. Keväästä 2011 saakka Helsingin Diakonissalaitos on ylläpitänyt - yhdessä Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa - liikkuvalle väestölle tarkoitettua päiväkeskusta, jonka nimi on Hirundo. Siellä pääosin Romanian ja Bulgarian romaneista koostuva asiakaskunta on voinut käydä peseytymässä tai syömässä omia ruokiaan. Keskuksessa voi myös pestä pyykkiä ja käyttää internetiä.

Päiväkeskus Hirundo tarjoaa kerjäläisille välittömän humanitaarisen avun. Samalla se auttaa liikkuvan väestön ja kerjäläistilanteen hallinnassa sekä Helsingin katurauhan säilyttämisessä.

Yli 13 500 asiakaskäyntiä vuodessa

Keskus on osoittanut tarpeellisuutensa. Vuoden 2012 aikana kävijämäärä ylitti huomattavasti arvioidun määrän. Käyntejä oli yhteensä 13 539. Päivittäisiä käyntejä oli alle sadasta yli 200 asiakkaaseen. Määrät olivat luonnollisesti suurimmillaan kesän aikana. Kävijöistä yli puolet tuli Romaniasta ja hieman alle puolet Bulgariasta. Romanien lisäksi Hirundoon ovat löytäneet myös muut kuin romanit.

Kävijöiden joukossa on ollut esimerkiksi makedonialaisia, moldovalaisia, ghanalaisia ja marokkolaisia työnhakijoita. Miehiä kävijöistä oli noin kaksi kolmannesta ja alle 18-vuotiaitakin asiakaita oli viime vuonna yli 1300. Kävijöillä oli monenlaisia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia. Asiakkaiden kanssa tehdään sekä akuuttia humanitaarista työtä että pitkäjänteisempää sosiaalityötä. Hirundolla on ollut tärkeä rooli myös lasten aseman ja oikeuksien toteuttamisessa ja lastensuojelun viranomaisten työn helpottamisessa. Viimeisen kahden vuoden aikana romaneilla on hyvin harvoin ollut lapset mukanaan Suomessa. Kaduilla ei näe kerjääviä lapsia.

Hirundo ei toimi magneettina

Perinteinen kerjääminen ei ole Suomessa lainvastaista. Kerjäämiseen joskus liitettävät rinnakkaisilmiöt saattavat olla lainvastaisia. Rinnakkaisilmiöitä ovat esimerkiksi pakkokaupustelu, rikoslakirikokset, ihmiskauppakysymykset, luvaton leiriytyminen sekä roskaaminen. Näitä rinnakkaisilmiötä Hirundon ylläpitäjät eivät hyväksy.

Hirundo ei toimi magneettina kerjäläiselle. He eivät matkaa Suomeen saakka päästäkseen suihkuun Sörnäisissä. Päiväkeskus tarjoaa akuutin humanitaarisen tuen, jakaa oikeaa tietoa ja pyrkii varmistamaan asiakkaiden turvallisen kotiinpaluun. Tämä on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Asiakkaiden käyttöön hankitaan tietoa kotimaasta ja mahdollisuuksista kotiinpaluuseen. Tässä tehdään yhteistyötä lähtömaiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Hirundo on myös toiminut välittäjänä liikkuvan väestön ja kaupungin viranomaisten välillä. Yhteistyötä on tehty erityisesti sosiaaliviraston, terveyskeskuksen ja poliisin kanssa.

Tämä ei paljon maksa

Päiväkeskus on toiminut erittäin tehokkaasti ja pienin resurssein. Se sijaitsee Helsingin kaupungin omistamassa kiinteistössä, työntekijöitä on kahdesta kolmeen. He ovat romanian- ja bulgariankielen sekä useiden muiden kielten taitoisia ja heillä on sosiaalialan koulutus. Lisäksi mukana on ollut yksi Helsingin Diakonissalaitoksen tukityöllistetty ja Diakonissalaitoksen sosiaalinen yritys Diakoniset kiinteistöpalvelut Oy on siivonnut päivittäin läheistä puistoa Diakonissalaitoksen laskuun. Tällä on haluttu helpottaa naapureiden elämää.

Vuosikustannukset ovat olleet kokonaisuudessaan noin 200 000 euroa, josta palkkakustannuksia on 109 000 euroa ja toimitilan vuokra- ja ylläpitokustannuksia 58 000 euroa. Rahoituksesta Helsingin kaupunki on vastannut 80 000 eurolla, Helsingin Diakonissalaitos 80 000 euroa ja Helsingin seurakuntayhtymä 40 000 eurolla.

Keskusta tarvitaan edelleen

On vaikea arvioida millainen olisi tilanne Helsingin kaduilla ilman päiväkeskusta. Varmaa kuitenkin on, että ilman Hirundon panosta kerjäläiset näkyisivät enemmän Helsingin katukuvassa ja työllistäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä sekä poliisia enemmän.

Hirundolla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus kansanterveyteen, koska siellä voidaan arvioida kävijöiden terveydentilaa ja ohjata heidät tarpeen mukaisiin tutkimuksiin tai hoitoihin. Näin esimerkiksi tuberkuloosin leviämisen riski pienenee. Keskuksen ylläpitäminen auttaa kerjäläisiä ihmisinä ja koko kaupunkia kerjäläistilanteen hallinnassa.

Romanikerjäläisten asema on koko EU:n tasoinen ongelma. Siihen ei voi vaikuttaa pelkästään paikallisilla toimilla. Hirundon suuresta kävijämäärästä ja asiakkaiden tilanteista nähdään, että isompaa ratkaisua odotellessa keskukselle on tarvetta.