Ei pelkästään asunnoton vaan myös koditon

Oletko koskaan miettinyt, millaista olisi olla asunnoton? Olla vailla omaa kotia, paikkaa, jossa saa itkeä ja nauraa juuri silloin, kun itse haluaa?

Koti on valtakuntani, turvapaikkani, minun pehmoinen pesäni. Kotona voin laittaa ruokaa, nukkua, nauraa ja itkeä tai vaikka laulaa juuri silloin, kun itse haluan. Koti on paikka, jonka rauha turvataan laissa; jokaisella on oikeus valita kenet päästää kotiinsa. Koti tarkoittaa hyviä ihmisiä ja lämpöä. Kotona on tilaa kaikenlaisille tunteille. Koti tarkoittaa pysyvyyttä ja lupaa viipyä. Kun on tunne kodista, on helpompi olla ja kasvaa, mutta katto pään päällä ei vielä tarkoita kotia.

Asunnoton voi olla, vaikka majailisi ystävän luona patjalla lattialla. Asunnottomana minulla ei ole kotia; olen vailla omaa rauhaa ja paikkaa, jonne käpertyä. Olen toisten armoilla: ystävien, sukulaisten, viranomaisten, yhteiskunnan. Minusta tulee ikävä luku tilastossa. Olen epäonnistunut, epäpätevä selviytymään, olen häpeäpilkku. Otsassani on leima: asunnoton. Asun ystäväni luona. Olen kiitollinen, että saan nukkua sohvalla; korvaan kun pystyn. Ystävä sanoo, että voin olla hänen luonaan niin pitkään kuin haluan. Tunnen kuitenkin, kuinka häntä vaivaa, että olen ja pysyn päivä toisensa jälkeen. Asunnottomana en saa asumistukea, enkä pysty maksamaan asumisesta ystävälleni. Rahani riittävät välttämättömään; ruokaan ja puhelimeen. Prepaid liittymän ostan vain silloin, kun se on mahdollista. Tämä vaikeuttaa asioiden hoitoa ja minun tavoittamistani. Kun ystävän ystävät tulevat kylään niin minä valvon, kun he valvovat tai pysyn poissa tieltä. Muita ystäviäni näen ulkona tai heidän luonaan. Ystäviäni pelottaa, että haluan muuttaa heidän luokseen. Kukaan ei sano asiaa ääneen. Tuntuu, että ongelmani suurenee ja minä pienenen.

Nuorten asunnottomuuden syyt ja luonne

Samaan aikaan kun asunnottomuus kokonaisuutena vähenee, nuorten asunnottomuus lisääntyy (Timo Keränen, 2019). Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n tilastojen mukaan asunnottomista noin viidesosa oli alle 25-vuotiaita (ARA 2018). Asunnottomuuteen altistavana tekijänä on monesti erilaisten ongelmien kasaantuminen. Yksi syy on se, että nuoret eivät ole ymmärtäneet vuokralaisen velvollisuuksia. Oman tilanteensa hahmottaminen pitkällä aikavälillä voi olla haastavaa. Nuori ei välttämättä käsitä vuokran maksun tärkeyttä vaan laittaa hetkellisestä mielijohteesta syntyneet hankinnat vuokran maksun edelle. Nuori, joka etsii omaa paikkaa ja tapaa olla, saattaa myös aiheuttaa toiminnallaan häiriötä naapureilleen. Asumiseen liittyviä järjestyssääntöjä ei osata tai ei haluta noudattaa. Omilleen muuttamisen seurauksena syntynyt vapauden tunne voi johtaa siihen, että kaikki säännöt tuntuvat toisarvoisilta. Jos nuori on tilanteessa vailla oikeanlaista tietoa, tukea ja apua, tilanne saattaa riistäytyä käsistä.

Menetin asuntoni maksamattomien vuokrien takia. En vain saanut vuokranmaksua hoidettua. Käytin rahani kaikkeen turhaan, yritin kaiketi lieventää masennustani. Sain häädön ja häätöpäivänä soitin äidilleni ja pyysin apua. Muutin äitini luo ja nukuin olohuoneessa sohvalla, myös äiti nukkui olohuoneessa ja pikkuveljet asunnon ainoassa makuuhuoneessa. Olin kiitollinen, että pääsin äidin luo, mutta minua hävetti ja tuntui pahalta nähdä kuinka tilanne stressasi äitiäni. Sosiaalityöntekijä ohjasi minut erilaisten palvelujen pariin. Olin Vamoksella ja hetken TUAS:illa, mutta minulle ei ollut apua vapaaehtoisen kanssa työskentelystä. Kävimme Vamoksen työntekijän kanssa asumisneuvojalla ja pääsin heidän avustuksellansa omaan asuntoon. -Mies 25v

Pienituloisten ryhmästä yli puolet on 18-35 vuotiaita. Nuoret ovat pienituloisia, koska he ovat usein opiskelijoita tai heidän työelämänsä on vasta alussa, ja työt ovat matalapalkkaisia. Nuorten keskuudessa lisääntyvät myös huolestuttavat ilmiöt: syrjäytyminen, maksuhäiriöt ja velkaantuminen. Kriisitilanteessa pienituloisen pelivara on yleensä hyvin pieni, säästöjä ei ole ja kaikki rahat menevät jokapäiväiseen elämiseen. (NAL 2019). Paremmin toimeentulevalla on mahdollisuus kerätä säästöjä ja tulojensa puolesta myös enemmän vaihtoehtoja asumisensa järjestämisessä.

Asunnottomuus ei aina lähde yksilöstä

Kaikki syyt asunnottomuuteen eivät lähde yksilöstä. ARA:n listaamat asunnottomuuden syyt yhteiskunnallisella tasolla ovat väestönkasvu, kaupungistuminen, talouden suhdannevaihtelut ja tuloerot. Asunnottomuuteen vaikuttaa asuntojen hintojen ja vuokrien kasvu, joka johtuu asuntojen riittämättömyydestä kysynnän edessä. Yksilötasolla asunnottomuuden syitä ovat vähävaraisuus, elämänhallinnan vaikeudet, päihde- ja mielenterveysongelmat, sosiaalisten resurssien vähyys ja muutokset elämäntilanteessa. (ARA, 2019.) Suomessa asunnottomuuteen on tartuttu viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöllä ja vaikka hyviä tuloksia on saatu aikaan niin tehtävää riittää edelleen (Timo Keränen, 2019).

Syksyllä 2019 Nuorisoasuntoliiton Lapin yliopiston kanssa teettämä kysely osoittaa, että nuorten asunnottomuus voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän kohdalla asunnottomuus kestää muutaman kuukauden ja uusi asunto voidaan hankkia, koska nuorella on motivaatioita ja kykyä sitoutua omien asioidensa hoitamiseen eikä hänellä ole kertynyt vuokravelkaa useille eri tahoille. Toisen ryhmän kohdalla asunnottomuus venyy yli vuoden mittaiseksi ja on luonteeltaan toistuvaa. Tällöin haasteena ovat usein akuutti päihdeongelma, mielenterveysongelmat ja kenties myös rikollinen elämätyyli. Näille nuorille on usein kertynyt myös vuokravelkaa useammille tahoille. Lisäksi haasteena on se, että nuorella ei ole välttämättä kykyä tai motivaatiota sitoutua oman asunnottomuutensa ratkaisemiseen. (Jenni Mäki, Lapin Yliopisto, 2019.)

Olen ollut asunnottomana muutamia kertoja. Olen asunut kaverien luona, isän sekä äidin luona. Minulle se oli todella hankalaa koirien takia. Kaikki eivät sulata koiria asunnossaan, mutta minä en voi olla erossa koiristani. -Mies 26v

Piiloasunnottomuus asunnottomuuden ilmiönä

Asunnottomuuden kohdatessa nuori hakeutuu yleensä kavereiden tai sukulaisten luo. Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 5 482 asunnotonta. Ulkona tai ensisuojissa majoittui 6 %, tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona 65 % ja 17 % kohdalla asunnottomuuden muodosta ei ollut tietoa. (ARA, 2019.) Tuttavien luona asumisesta voi seurata erilaisia ongelmia niin nuorelle itselleen kuin asunnon haltijallekin. Naapurit ja vuokranantajat saattavat valittaa nuoren oleskelusta asunnon haltijan luona ja nuoren oma yksityisyys kärsii. Monesti saattaa olla, että myös asunnon haltijalla on erilaisia haasteita, jolloin hänen ja nuoren haasteet ruokkivat toinen toisiaan. Tuttavan luona asuminen on epävarmaa ja kiinni toisen tahdosta sallia asuminen luonaan. Tilanne on henkisesti raskas sillä epävarmuus seuraavasta yöpaikasta ja tulevaisuudesta kalvaa.

Minulla ei oikeastaan ole kokemusta asunnottomuudesta, mutta on kuitenkin tällainen kokemus, vaikka se ei oikeaa asunnottomuutta olekaan. Joitakin vuosia sitten, kun olin 17-vuotias, asuminen väkivaltaisesti käyttäytyvän poikaystävän kanssa kävi mahdottomaksi ja ystäväni lähes pakotti minut lähtemään sieltä. Muutin tavaroineni ystäväni luo, minulla ei ollut muuta paikkaa, minne mennä. Asuin hetken ystäväni luona, mutta voin todella huonosti. Minulle puhkesi masennus ja olin stressaantunut. Sosiaalityöntekijäni järjesti minulle paikan YMCA:n tukiasunnoilta. -Nainen 24v

Nuori ei aina tiedosta olevansa asunnoton. Tämä voi johtaa siihen, että kun nuori hakee asuntoa tai asioi eri toimijoiden kanssa, hän ei osaa perustella tilannettaan asunnottomuuden kautta, koska hänellä on niin sanotusti katto pään päällä ”kaverin luona majaillessaan”. Monesti myös palveluntuottajat hämääntyvät tilanteesta; koska nuorella on paikka missä asua, kiire asunnon saannin kannalta saattaa tyrehtyä. Tilastokeskuksen mukaan asunnottomiin luetaan kuitenkin kaikki ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat, laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat ja vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät ihmiset (Tilastokeskus, 2019).

Mistä apua asunnottomuuteen?

Nuorten asunnottomuuden suhteen ongelmallista on, etteivät nuoret akuutissakaan asunnottomuustilanteessa hakeudu yleisiin asunnottomien palveluihin vaan pyrkivät etsimään suojaa tai ratkaisua tilanteeseensa muuta kautta (NAL 2019). Toisaalta erilaiset palveluntarjoajat tuovat esille, että nuoria on myös vaikea tavoittaa. Syinä tähän saattaa olla matalan kynnyksen palvelujen puute, nuorille kohdennettujen asumispalvelujen vähäisyys sekä peruspalvelujen resursointiongelmat. (Jenni Mäki, Lapin Yliopisto, 2019.)

Asunnottomuus on kamalaa, mutta kamalaa on myös asua paikassa, josta ei tykkää tai jossa täytyy pelätä naapureita. Olen välillä asunut ystävien luona. Kerran kun erosin poikaystävästä, jouduin muuttamaan kavereiden luo ja oli vaikea saada omia tavaroita mahtumaan mihinkään. Ja kavereiden luona on koko ajan toisen nurkissa, ei ole omaa tilaa, ei voi kutsua omia ystäviä kylään ilman toisen lupaa. Voi olla, että ei pääse nukkumaan silloin kuin haluaa, jos kaverilla on kavereita kylässä ja ainoa paikka missä voit nukkua on se olohuoneen sohva, jolla kaikki nyt istuu. Rahaa ei ole mihinkään. Vamokselta sain oman työntekijän, sinne minut ohjattiin koulusta. Työntekijä on hyvä turva ja tuki. – Nainen 25v

Asunnottomuudessa ei ole kyse siitä, ettei tukea ja apua olisi tarjolla. Nuorille erityisesti vaikeus ottaa yhteyttä ja tietämättömyys Kelan ja sosiaalitoimen tukipalveluista ja palveluverkostosta saatavasta muusta tuesta hankaloittaa tilannetta. Saattaa olla, että nuori jaksa tai ei osaa hakea apua ajoissa. Tukea tulisi tarjota niin, että se tavoittaa kaikki ja sillä tavalla, että on siihen helppo tarttua.

Asumisneuvontaa ja tukea alle 30-vuotiaille Turussa

Turun Seudun Nuorisoasunnot ry on Nuorisoasuntoliitto ry:n jäsenyhdistys, NAL, jonka toiminnan tarkoituksena on kehittää alle 30-vuotiaiden nuorten asumisoloja ja asumiseen liittyviä palveluja. Yhdistys tuottaa nuorisoasuntokohteen sisältöpalveluja, tarjoaa Walk in -asumisneuvontaa yhteistyössä Turun Ohjaamon kanssa ja tekee edunvalvonnallista vaikuttamistyötä alueellisissa verkostoissa sekä asuntopolitiikassa. NAL- kentän kantava ajatus on, että kaikki alkaa kotoa, joten jokaisella nuorella tulisi olla oikeus kotiin, jossa on hyvä olla. Turun Seudun Nuorisoasunnot ry tekee tiivistä yhteistyötä Vamos Turun kanssa.

Diakonissalaitoksen Vamos toiminnassa keskiössä on nuori. Vamos Turussa toiminta on suunnattu 16-29 vuotiaille turkulaisille nuorille, joita huolettaa arjessa pärjääminen, oma hyvinvointi, asuminen, raha-asiat tai koulu- ja työelämään pääsy. Toiminta on maksutonta ja erityisesti suunnattu nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Vamos toimintaa on yhdeksällä paikkakunnalla ja Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistyksiä yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

Kirjoittajat: Turun Seudun Nuorisoasunnot ry, asumisneuvoja Seija Petman ja toiminnanjohtaja Anne Lehtonen ja Vamos Turku, valmentaja Auli Hirvensalo ja palvelualuejohtaja Mia Oksa.

Lue lisää vamoksesta Lue lisää Turun Nuorisoasunnot ry:stä

Olemme julkaisseet asunnottomuudesta myös nämä artikkelit

Pepita suoritti ylioppilastutkinnon asunnottomana

“Homoseksuaalina asunnottomana koin jatkuvaa väkivallan uhkaa”

Sateenkaareva asunnottomuus

Asunnottomuus vähenee, miten käy naisten?

Asunnottomuus on mahdollista poistaa

Diakonissalaitos on tehnyt työt naisten asunnottomuuden parissa jo 20 vuotta

”Tiedän, miltä tuntuu kerjätä kadulla ja pelätä” – Asunnottomuuden kasvot näkyvät liikkuvassa väestössä