5 vinkkiä rakentavaan kohtaamiseen

Erimielisyyden sietäminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen ei ole aina helppoa. Rakentavien kohtaamisten kautta vuorovaikutus kuitenkin helpottuu. Ota käyttöösi vinkit, joilla onnistut.

Kuva: Marissa Tammisalo.

Somehuutelua, ohipuhumista, yhä syvenevää erimielisyyttä – kuulostaako tutulta?

Erimielisyys on luonnollinen osa arkea, mutta kohtaamisen tapa on valinta. Sovun edistäminen, empatian ja ymmärryksen lisääminen voidaan nähdä radikaaleina tekoina ajassa, jossa vastakkainasettelu on arkipäivää.

Onnistuneen kohtaamisen edellytyksenä on aina yhteyden luominen toiseen ihmiseen. Sen jälkeen meillä on paremmat mahdollisuudet keskittyä itse asiaan eli keskustelun varsinaiseen sisältöön.

Oletko kyllästynyt ainaiseen vastakkainasetteluun ja syveneviin kuiluihin eri ihmisryhmien välillä? Ota käyttöösi rakentavan keskustelun kaavaa, johon kuuluu viisi K:ta: kiinnostu, kysy, kuuntele, kannusta ja kunnioita. 

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

1. Kiinnostu: Avoimen utelias asenne viestii arvostuksesta

Kiinnostuminen on ennen kaikkea asenne, josta välittyy aito ja hyväntahtoinen uteliaisuus toisia ihmisiä ja heidän tilanteitaan kohtaan. Kiinnostuminen näkyy eleissämme, kuuluu puheessamme ja välittyy tunteena. Aitoa kiinnostusta osoittamalla rakennetaan luottamusta ja pohjaa rakentavalle keskustelulle tuomitsematta ja tulkitsematta itse liikaa.

Kun olemme kiinnostuneita toisen ajatuksista ja annamme hänelle tilaa, syntyy mahdollisuus oikealle dialogille eli vuoropuhelulle. Erityisesti haastavissa tai tunteita herättävissä tilanteissa vuoropuhelun aloituksena toimii usein parhaiten mahdollisimman neutraali havaintomme tai huomiomme tilanteesta, johon ei liity syyttelyä tai kritiikkiä.

Aito kiinnostus saa ihmisen tuntemaan itsensä arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Kukapa ei toivoisi sitä?

Jos kohtaamme toisemme olettamalla hänestä hyvää, näkyy se asenteessamme ja kuuluu puheessamme.

2. Kysy: Älä oleta, vaan käytä avoimia kysymyksiä neuvojen sijaan

Keskustelua vie eteenpäin parhaiten vastavuoroisuus ja tarkentavat kysymykset, joilla osoitamme kiinnostusta toista ja hänen asiaansa kohtaan. Avoimet kysymykset pyrkivät lisäämään ymmärrystä toisen näkökulmasta ja kokemuksista. Ne jättävät enemmän tilaa kuin suljetut kysymykset, joihin voi vastata lyhyesti kyllä tai ei. Kokeile, kuinka pitkälle pääset yksinkertaisella pyynnöllä: ”Kerro vähän lisää?”

Haluamme usein ratkaista toisten haasteet ja jaamme nopeasti neuvoja, jotka kumpuavat hyvistä tarkoitusperistä. Ennen ratkaisujen löytymistä tarvitaan kuitenkin asian käsittelyä ja kuulluksi tulemista. Usein tiedämme itse parhaiten, miten omassa tilanteessamme pitäisi toimia. Kysyminen on aitoa auttamista ja osallistamista ja vie kohti ratkaisuja.

3. Kuuntele: Kuulluksi tuleminen on inhimillinen perustarve, tee sille tilaa!

Luo keskustelulle rauhaa ja tilaa, jotta aito kuuntelu ja kuulluksi tuleminen mahdollistuvat. Kuuntelemisen merkitys korostuu etenkin, kun olemme erimielisiä. Kuuntelu osoittaa toiselle, että olemme avoimia hänen näkemyksilleen ja valmiita ymmärtämään.

Aktiivinen kuuntelu eli se, että kuuntelemme toista tulkitsematta liikaa, keskeyttämättä, ajattelematta tai tekemättä samalla jotakin muuta, vaatii meiltä läsnäoloa. Kuuntelemiseen keskittyminen tarkoittaa myös pidättäytymistä neuvojen ja omien mielipiteiden tyrkyttämisestä. Onnistuessaan aktiivinen, myötätuntoinen kuunteleminen kuitenkin palkitsee kaikki osapuolet.

Haastavissa ja erityisesti tunteita herättävissä tilanteissa, kuten riitatilanteissa, nousee meillä helposti tarve päästä kertomaan omasta kokemuksestamme. Huolen kuuntelemiselle tilan tekeminen onkin erityisen tärkeää. Kuulluksi tulemisen kokemus itsessään voi johtaa suoranaisiin ihmeisiin. Joskus se pelkästään riittää rauhoittamaan tilanteen ja avaa meidät ratkaisuille.

4. Kannusta: Nosta esiin myönteisiä asioita, kehu ja kiitä

Luottamuksen ilmapiiriä luodaan pienillä teoilla. Arjessa kohteliaat tervehdykset, hymy ja kiitokset vievät pitkälle. Positiivinen palaute ja kannustus motivoivat meitä toimintaan ja tuovat intoa keskusteluun. Hyvän huomaaminen toisessa ja sen sanoittaminen vahvistaa myös omaa hyvää fiilistämme. Toisen osaamisen, onnistumisten ja vahvuuksien huomaaminen ja sanoittaminen vaatii meiltä usein ja harjoittelua, mutta maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Haastavissa vuorovaikutustilanteissa kannustus ja toisessa hyvän huomaaminen on usein vaikeaa, mutta auttaa keskustelun pysymisessä rakentavana. Kannustaminen ei tarkoita vaikeiden asioiden sivuuttamista, vaan niiden rinnalle toivon luomista.

5. Kunnioita: Ihmisarvo kuuluu kaikille

Kunnioita toista ihmistä, hänen kokemuksiaan ja oikeuttaan omiin mielipiteisiinsä. Kunnioitusta on myös se, ettemme yritä tietää toisen puolesta. Osoittamalla kunnioitusta muita kohtaan, saat helpommin myös itse kunnioitusta osaksesi.

Joskus aidon kunnioittamisen osoittaminen tarkoittaa omista ennakkoluuloista ja tulkinnoista irti päästämistä. Erilaisuuden sietämisen ja hyväksymisen lisäksi erilaisuuden voi usein nähdä vahvuutena ja rikkautena. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, vaan erilaiset näkökulmat ja kokemukset auttavat esimerkiksi yhteisöissä meitä kehittymään itse ja kehittämään yhdessä uutta. Oma totuutemme ei ole ainoa totuus. Erilaisuutta ei tarvitse siis ratkaista, vaan pyrkiä ymmärtämään.

Toisen kunnioittaminen ei tarkoita, että kaikenlainen käytös pitäisi hyväksyä. Meillä on oikeus myös omiin rajoihimme ja oikeus tulla itse kunnioitetuksi. Mokailusta ja vääristä teoista huolimatta meillä kaikilla on kuitenkin yhtäläinen ihmisarvo. Hylätään teot, ei ihmistä.