Asiakkaan traumojen ja kokemusten huomiointi voi luoda merkittävän korjaavan kokemuksen
24.10.2025
Asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyöllä pääsee toimiviin lopputuloksiin mielenterveys- ja päihdepalveluissa, kirjoittaa Sirkkulanpuiston surutyö (SiSu) -hankkeen harjoittelija Mirva Ruuska.
SiSu-hankkeessa suru ja menetykset ovat arkipäivää, joten tarve päihdesensitiiviselle surutyölle on myös suuri. Kuva: Maija Lukin
Olen toipunut jo muutaman vuoden ajan pitkästä päihderiippuvuudesta. Kokemusta on julkisista palveluista, lastensuojelusta ja asiakkuudesta hankkeissa. Vaikka palveluissa on paljon toimivaakin, eivät kaikki kohtaamiset ole onnistuneita ja kehitettävää löytyy.
Päihderiippuvuuden kanssa elävät kokevat usein turvattomuutta ja voivat olla traumatisoituneita. Siksi heidän voi olla vaikea luottaa ammattilaisiin, avautua työntekijöille tai sitoutua palveluihin.
Tukihenkilön avulla koin tulevani nähdyksi ja kuulluksi
Päihderiippuvuuteni viimeisten neljän vuoden ajan olin asiakkaana asunnottomuushankkeessa, joka hyödynsi traumainformoitua työotetta. Traumainformoitu työote korostaa turvallista vuorovaikutusta, kohtaamisen merkitystä ja asiakkaan aiempien kokemusten huomiointia.
Minulla oli sama tukihenkilö koko ajan. Meille syntyi luottamuksellinen, tasa-arvoinen ja avoin suhde, jonka ansiosta myös työn tulokset paranivat.
Uskalsin ensimmäistä kertaa asiakkaana todella tukeutua tukihenkilööni. Hän kävi muun muassa katsomassa minua teho-osastolla ja kyyditsi minua pikkuveljeni hautajaisiin toiselle paikkakunnalle. Tarvitsin konkreettista apua, koska minulla ei ollut yhteyttä perheeseeni. Välit sijaisperheeseeni olivat katkenneet nuorena.
Yhteyttä ja siteitä biologiseen perheeseeni ei ollut tuettu sijoituksen aikana. Tarvitsin tukihenkilöä myös terveydenhuollon ja lastensuojelun tapaamisiin, jotka jännittivät ja joissa en ollut kokenut tulleeni kuulluksi enkä ymmärretyksi.
Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen auttaa asiakasta ja ammattilaista
Moni muukin tarvitsee tukihenkilöä terveydenhuollon ja sosiaalityön palavereihin. Palaverit eivät kuitenkaan aina tunnu tasa-arvoisilta. Usein asiakasta jännittää, eikä hän välttämättä tiedä oikeuksiaan, jolloin hän on alisteisessa asemassa viranomaisiin nähden. Asiakas on usein traumataustansa vuoksi huonossa kunnossa, eikä välttämättä osaa ilmaista asiaansa tai pitää puoliaan.
Kokemusasiantuntijoita olisikin tärkeää hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Kokemuksiin pohjautuva asiantuntijuus auttaa rakentamaan palveluita, jotka vastaavat todelliseen tarpeeseen ja toimivat käytännössä. Kokemusasiantuntijat auttavat madaltamaan myös muiden kynnystä osallistua palveluihin ja rakentavat siltoja asiakkaiden ja ammattilaisten välille. Kohtaaminen on onnistunut, jos asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi.
Arvostava kohtaaminen rakentaa, luo toivoa, lohduttaa, rohkaisee, ymmärtää ja osoittaa, että tilanteessa ollaan samalla puolella. Arvostava kohtaaminen edellyttää ammattilaiselta monipuolisia kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja. Kohtaaminen voi parhaimmillaan olla asiakkaalle korjaava kokemus.
Kirjoittaja Mirva Ruuska on kuopiolainen lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokemusasiantuntija. Hän opiskelee mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkintoa, joka on suunnattu kokemusasiantuntijoille. Ruuska tekee työharjoittelua Näkymättömät-ohjelmaan kuuluvassa Sirkkulanpuiston surutyö (SiSu) -hankkeessa. Hankkeen organisaationa toimii Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry.