Empatia yhteiseksi kieleksi työpaikoilla? – Keinoja maahanmuuttajaromanien osallisuuden vahvistamiseksi työelämässä

Työpaikka on maahan muuttaneille paljon enemmän kuin toimeentulon lähde – se on portti osallisuuteen, oppimiseen ja yhteisöön. Romaniportin työllisyyslab -hankkeen tuore selvitystyö paljastaa, millaisia esteitä ja ennakkoluuloja romanitaustaiset maahanmuuttajat kohtaavat suomalaisilla työmarkkinoilla. Samalla se osoittaa, että arvokkuuteen ja empatiaan perustuva työpaikkakulttuuri voi muuttaa paitsi yksilöiden elämää, myös koko yhteiskuntaa.

Useimmat yrittäjät eivät perusta yritystä parantaakseen hyvinvointia tai vahvistaakseen osallisuutta. Eivätkä useimmat työntekijät ajattele, että heidän työnsä tarkoitus on edistää inkluusiota, oikeudenmukaisuutta tai kestävää yhteiskuntaa. Jos työnantajat ja työntekijät viihtyvät ja voivat hyvin työssään, se nähdään lähinnä bonuksena.

Todellisuudessa työpaikka on kuitenkin paljon enemmän kuin mahdollisuus hankkia toimeentuloa. Romaniportin työllisyyslab -hankkeen Sanoista tekoihin – Kieli, ihmisarvo ja maahanmuuttajaromanien osallisuus työelämässä – tutkimus osoittaa, että työpaikka on myös paikka, jossa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta. Se on paikka, jossa ihmiset voivat kehittyä ja kasvaa, rakentaa suhteita, nauraa – ja joskus itkeäkin. Työpaikka on myös paikka, jossa on pakko tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Maahan muuttaneille työpaikka on ensisijainen väylä uuteen yhteiskuntaan. Siellä syntyvät ensimmäiset sosiaaliset kontaktit ja ystävyydet. Siellä voi oppia uuden kielen ja muita uusia taitoja. Siellä voi osallistua sen yhteiskunnan rakentamiseen, johon on päättänyt asettua.

Mahtavatko suomalaiset yritykset ymmärtää, kuinka valtava potentiaali niillä on luoda kestävää ja inklusiivista yhteiskuntaa luomansa työilmapiirin kautta?

Romanit ovat vähiten haluttuja työntekijöitä

Tutkimukset osoittavat, että sekä suomalaiset että maahanmuuttajataustaiset romanit kohtaavat usein rasismia. Sen lisäksi he ovat vähiten haluttuja työntekijöitä suomalaisilla ja eurooppalaisilla työmarkkinoilla, minkä seurauksena heidät usein sivuutetaan rekrytoinnissa tai he joutuvat työskentelemään epävarmoissa olosuhteissa.

Tämän seuraukset näkyvät selvästi Diakonissalaitoksen pitkäaikaisessa työssä maahanmuuttajaromaneiden parissa. Jotta paikallisia haasteita ja maahanmuuttajaromaneihin työmarkkinoilla kohdistuvaa rasismia voitaisiin ymmärtää paremmin, toteutti Romaniportin työllisyyslab -hanke vuosina 2024–2025 tutkimuksen Pietarsaaren alueella.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat perustan konkreettisille toimenpiteille romanien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Ne myös auttavat yrityksiä luomaan entistä inklusiivisempia työpaikkoja.

Työpaikka edistää osallisuutta

Tutkimuksen mukaan Pietarsaaren alueen maahanmuuttajaromanien kokemuksia työmarkkinoilla leimaavat rakenteellinen eriarvoisuus, ennakkoluulot ja käytännön esteet – kuten kielitaito ja epävarmat työsopimukset. Yritykset pitävät usein kielitaitoa suurimpana työllistymisen esteenä, mutta tulokset osoittavat, että kyse ei ole vain yksilön puutteista, vaan laajemmasta dynamiikasta, joka ylläpitää ulossulkemista. Työllisyys on maahanmuuttajaromaneille muutakin kuin taloudellista vakautta – se merkitsee arvokkuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta.

Tutkimus korostaa myös perheen ja ihmissuhteiden keskeistä merkitystä arjen ja työelämäodotusten muovaajina. Romanimaahanmuuttajilla on usein kunnioitukseen, ystävällisyyteen ja solidaarisuuteen liittyviä ihanteita, jotka voivat olla ristiriidassa yritysmaailman tehokkuuden ja voitontavoittelun kanssa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että nämä näkökulmat eivät sulje toisiaan pois: työpaikat, jotka yhdistävät myötätunnon ja tehokkuuden, luovat paremmat edellytykset kestävälle ja inklusiiviselle työllistymiselle.

Vaikka yritysten edustajat tukevat antirasistisia arvoja, heidän haluttomuutensa palkata romaneja kertoo piilevistä ennakkoluuloista. Nämä ennakkoluulot ilmenevät harvoin avoimena syrjintänä, mutta ne tulevat esiin hienovaraisina arjen käytäntöinä: romaneita ei kutsuta haastatteluun, heille ei anneta asiakaspalvelua sisältäviä tehtäviä tai heille ei anneta rakentavaa palautetta virheellisten oletusten vuoksi. Nämä näkymättömiin jäävät toimintatavat ylläpitävät syrjiviä rakenteita ja estävät romanien yhdenvertaista osallistumista työmarkkinoille.

Arvokkuuteen perustuva toimintakulttuuri motivoi työntekijöitä

Kun yritykset kohtelevat työntekijöitään arvokkaasti, se vahvistaa heidän omanarvontunnettaan, parantaa motivaatiota ja hyvinvointia sekä edistää oppimista ja kasvua. Ihmiset, jotka kokevat tulevansa kohdelluiksi kunnioittavasti, ovat motivoituneempia ja terveempiä – sekä henkisesti että fyysisesti.

Arvokkuuteen perustuva toimintakulttuuri vähentävää konflikteja, lisää luottamusta ja kannustaa luovuuteen. Tiimit, joiden kaikki jäsenet tuntevat kuuluvansa joukkoon, ovat vahvempia, kestävämpiä ja tuottavampia. Arvokkuus ei ole ylimääräinen lisä – se on perusta turvallisuudelle, oppimiselle, osallisuudelle ja menestykselle.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Pietarsaaressa on sekä mahdollista että välttämätöntä luoda nykyistä inklusiivisemmat työmarkkinat. Se edellyttää siirtymistä ajattelusta, jossa romanit nähdään ongelmana, kohti näkemystä heistä oikeudenhaltijoina, joiden osallistuminen vahvistaa koko yhteiskuntaa.

Vähentämällä epävarmuutta, haastamalla tiedostamattomia ennakkoluuloja työpaikkojen arjessa ja toteuttamalla konkreettisia toimia, Pietarsaari, eri toimijoille räätälöityjä toimenpiteitä Pietarsaari – ja koko Suomi – voi ottaa merkittäviä askeleita kohti oikeudenmukaisempaa työelämää ja tulevaisuutta.

”Ihmisarvo on kaiken lähtökohta. Kun ihmisiä kohdellaan arvokkaasti, he voivat oppia, kehittyä ja si­toutua työhönsä. Tämä vahvistaa paitsi yksilöiden hyvinvointia myös organisaatioiden ja yhteiskunnan kykyä uudistua. Jokainen askel kohti oikeudenmukaisempaa ja osallistavampaa työelämää on askel kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. [–] Tämän hankkeen opit ja mallit ovat arvokkaita esimerkkejä hyvän työelämän ja kaikkien osallisuuden raken­tamiseksi. On tärkeää, että nämä opi leviävät Pietarsaaresta koko Suomeen.”

~ Tarja Filatov, eduskunnan varapuhemies, tutkimuksen esipuheessa

Tutkimuksen keskeiset havainnot:

• Romanimaahanmuuttajien haasteet työmarkkinoilla juontuvat rakenteellisesta eriarvoisuudesta, epävarmoista työsopimuksista ja tiedostamattomista ennakkoluuloista – eivät pelkästään kielitaidosta.
• Poissulkeminen voi olla hienovaraista: romanit voidaan sivuuttaa rekrytoinnissa tai heille ei anneta rakentavaa palautetta.
• Työllisyys merkitsee romaneille arvokkuutta, yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta – ei vain toimeentuloa.
• Arvopohjainen työpaikkakulttuuri vahvistaa motivaatiota, hyvinvointia, luovuutta ja tiimien kestävyyttä.
• Työpaikat ovat yhteiskunnan pienoismalleja – inkluusio työpaikalla leviää perheisiin ja yhteisöihin.
• Työnantajat voivat edistää osallisuutta ennakkoluulottomalla rekrytoinnilla, hyvällä perehdytyksellä, selkeällä viestinnällä ja läpinäkyvillä arviointikäytännöillä.
• Päättäjien tulisi laajentaa kotoutumis- ja kielipalveluja sekä luoda kannustimia inklusiiviselle rekrytoinnille.
• Kansalaisyhteiskunnalla on sillanrakentajan rooli: järjestöt voivat tarjota sovittelua, kulttuurienvälistä tulkkausta, dialogia ja kertoa myönteisistä kokemuksista eteenpäin.
• Tarvitaan ajattelutavan muutos: sen sijaan, että romaneita pidetään ongelmana, heitä tulisi kohdella oikeudenhaltijoina, jotka vahvistavat koko yhteiskuntaa.