Ihmisoikeudet eivät odota – romanien yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen vaativat tekoja joka päivä

Tänään, YK:n ihmisoikeuksien päivänä, on syytä pysähtyä pohtimaan, mitä ihmisoikeudet merkitsevät käytännössä. Ne eivät ole vain juhlapuheita tai periaatteita, vaan arjen rakenteita, jotka mahdollistavat jokaiselle ihmisarvoisen elämän.

Romanien kohdalla tämä tarkoittaa kolmea asiaa: yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista, joita myös Suomen kansallinen Romanipoliittinen ohjelma painottaa. Ne eivät toteudu itsestään, vaan vaativat määrätietoista jatkuvaa työtä.

Yhdenvertaisuuden turvaa laki, mutta sen toteutuminen mitataan arjessa. Jokaisen on voitava luottaa tasapuoliseen kohteluun viranomaisia tavattaessa, työpaikoilla ja arjessa.

Osallisuus ei ole pelkkää retoriikkaa, vaan konkreettisia rakenteita: tietoa omista oikeuksista, toimivia osallistumiskanavia ja kykyä käyttää niitä. Tässä järjestöjen rooli on korvaamaton.

Osallistuminen, mukana olo, onnistuu vain yhteistyönä: valtio, kunnat, järjestöt ja yhteisöt yhdessä.

Hyvä tahto ei riitä. Ilman resursseja oikeudet jäävät helposti paperille.

Tähän viitataan myös viimeisimmässä Rasismin ja suvaitsemattomuuden komission (ECRI) Suomea koskevan raportin suosituksessa, jossa korostetaan riittävän rahoituksen tärkeyttä romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoon sekä valtakunnallisen Romaniasiain neuvottelukunnan työskentelyyn.

Kansalaisjärjestöt ovat osallisuuden moottoreita. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tuore suunnitelma painottaa niiden merkitystä demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa. Myös Suomi on ollut vahva ihmisoikeuksien edistäjä ja valmis tukemaan romanien oikeuksia kansainvälisesti – lähialueilla ja Ukrainassa. Tämä työ on jatkossakin välttämätöntä.

Katse on myös tulevaisuudessa. Nuorempi sukupolvi haluaa ja sen pitää olla mukana ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisessä ja esillä pitämisessä. Nuoret tarvitsevat paljon tietoa, taitoja, tukea sekä toimivia rakenteita kyetäkseen viemään viestikapulaa eteenpäin. Tarvitaan uusia osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden muotoja, digitaalisia kanavia sekä vaikuttamisen paikkoja. Osallisuus näyttäytyy eri tavoin eri ryhmissä, ja siksi rakenteiden on oltava joustavia ja saavutettavia.

Ihmisoikeuksien päivä on muistutus kaikille kuuluvista oikeuksista, mutta työ ihmisoikeuksien toteutumiseksi jatkuu joka päivä.

Meillä on enemmän tietoa ja keinoja vaikuttaa asioihin kuin koskaan ennen. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja tekoja. Toimimalla yhdessä kestävällä, johdonmukaisella, kokoavalla ja rakentavalla otteella, romanien ihmisoikeudet eivät ole vain periaatteita, vaan todellisuutta. Jokaisella on oikeus näkyä ja kuulua, myös päätöksenteossa. Se on demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien ydin.

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Kalevassa 10.12.2025