Paperittomien oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin ei saa heikentää!

Eduskunta käsittelee tänään hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan muutettavaksi paperittomien sotepalveluita niin, että jatkossa ilman virallista oleskeluoikeutta Suomessa oleskeleville EU:n ulkopuolisille kansalaisille ei olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja terveydenhuollon palveluita.   

Diakonissalaitos kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ehdotetuista lisäyksistä, joilla vahvistetaan raskaana olevien oikeuksia raskauden aikaisen hoidon lisäksi synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen hoitoon sekä vammaisten henkilöiden oikeuteen saada välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluita. Tästä huolimatta emme kannata kokonaisuutta, joka asettaa paperittomat entistä haavoittuvaisempaan asemaan, eikä näkemyksemme mukaan tule pitkällä aikavälillä tuottamaan tavoiteltuja vaikutuksia, päinvastoin. On hyvä muistaa, että paperittomuuteen ajaudutaan monesta syystä ja kyseessä on moninainen joukko ihmisiä: perheitä, lapsia, yksin tulleita, yrittäjiä, ikäihmisiä, ihmiskaupan uhreja. 

Kyseisen esityksen lisäksi olemme huolissamme hallituksen lakimuutosesityksestä tiukentaa sosiaali- ja terveyspalveluille suunniteltua ilmoitusvelvollisuutta. Tämä vaikeuttaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteita sekä asettaa auttamistyötä tekevät ammattilaiset vaikeaan välikäteen. 

Alla huomioitamme keskusteluun:

1. Paperittomien palvelujen heikentäminen ei tule lisäämään maasta poistumista, päinvastoin. Heidät tullaan ajamaan entistä heikompaan ja haavoittuvaisempaan asemaan laittomille työmarkkinoille heidän etsiessään mahdollisuuksia rahoittaa tarvittava hoitoon pääsy sekä elämisensä mahdollisuudet muutenkin. Tämä lisää riskiä joutua erilaisen hyväksikäytön kohteeksi.  
2. Esityksessä mainittu yksilöllinen lääketieteellinen arvio välttämättömän kiireettömän hoidon myöntämisessä lisää tulkinnanvaraisuutta ja siten eriarvoisuutta. Näkemyksemme mukaan haavoittuvaisuus koskee kaikkia paperittomia, jolloin on tarpeetonta erotella, ketkä tästä ryhmästä saavat kiireellisen hoidon lisäksi välttämätöntä hoitoa ja ketkä eivät. Useiden erilaisten kriteerien olemassaolo lisää paperittomia palvelutilanteessa kohtaavien epävarmuutta ja vie entisestään niukkoja resursseja, kun erilaisia oikeutuksia joudutaan selvittelemään.  
3. Kaiken kaikkiaan puhumme Suomessa erittäin pienestä marginaaliryhmästä ihmisiä. Hallituksen esitys puhuu 3000-4000 henkilöstä, ja suurimpienkin arvioiden mukaan määrä olisi alle 10 000. On edullisempaa tarjota hoitoa varhaisessa vaiheessa ennen kuin erilaisten sairauksien oireet pahenevat tai kroonistuvat ja tarvitaan vaativampaa sairaanhoitoa. Hoitoon pääsemisen rajaus siis pahimmillaan lisää kustannuksia ja aiheuttaa kansanterveydellisiä riskejä.  
4. Eri hallitusten tekemien linjausten myötä paperittomina Suomessa elävien oikeudet ja etuudet ovat muuttuneet useita kertoja, eikä viranomaisilla tai terveydenhuollon henkilökunnalla ole välttämättä tietoa, miten heidän tulee toimia paperittomia kohdatessaan. Tämä itsessään kuormittaa palvelujärjestelmää ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Tiedämme, että tilanne kentällä on hyvin sekava jo nyt.  

Lähtökohtaisesti jo olemassa olevien rajoitettujen sote-palveluiden heikentämisellä saadaan toteutuessaan aikaan entisestään lisää ongelmia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden keskuudessa. Terveys on ihmisoikeus ja vaadimme, että se turvataan myös jatkossakin niille, ketkä sitä kipeästi tarvitsevat.